28. syyskuuta 2020

Koronaystävälliset minisyntymäpäiväjuhlat

 Eilen vietimme koko vuoden edestä synttärijuhlia. Keväällä ja kesällä ei juhlittu ollenkaan, kun tilanne oli niin epävakaa emmekä juurikaan tavanneet muita kuin perheenjäseniä. Esikoisen synttäreille pidettiin vain pienet kakkukahvit keskenämme ja keskimmäinen oli isovanhempiensa kanssa reissussa, he oli viettäneet pizzasynttäreitä siellä. Kuopuksen synttäreiden lähestyessä tilanne ei vieläkään näyttänyt kovin lupaavalta, mutta uskaltauduimme silti erityisjärjestelyin järjestämään minijuhlat.

Oli siis aika 9-, 8- ja 6-vuotisjuhlien. Joskus aikanaan järjestin upeita teemajuhlia, jossa kaikki tarjoilut olivat teeman mukaisia ja kotia koristeltiin vaikka millä mitalla. Oli ilmapalloja, banderolleja, seinäkoristeita ja photobooth-propseja. Viime vuosina olen lähinnä leiponut kakun ja hoitanut muut tarjoilut suoraan kaupasta. Tänä vuonna menin entistä matalamman aidan yli ja tilasin kakun valmiina, päädyin helposti valmistettaviin tarjoiluihin ja ostin jopa kaupanvalmiit jääpalat. Muffinseja sentään jaksoin leipoa itse, vaikka alkuun meinasin ostaa valmiita pakastedonitseja. 

_DSC0570

Poikien kakkutoiveena oli väriä vaihtava (eli liukuvärjätty) kakku, jossa paljon koristeita ja tikkareita. Saatiin just sitä mitä tilattiin, karkkeja ja tikkareita notkuva värikäs ja herkullinen sitruuna-mansikkakakku. Enpä olisi tuollaista osannut itse väsätä, vaikka olen leiponut mitä ihmeellisimpiä kakkuja menneisyydessä. Tarjolla oli kakun lisäksi appelsiini-suklaamuffinseja, keksejä, poppareita, kahdenlaisia kolmiotäyteleipiä (feta-paprika ja tonnikala) sekä simppeli viherpastasalaatti lisukkeineen. 

Juhlat järjestettiin koronan takia kahdessa osassa, eli minun puolen sukulaiset ja miehen puolen sukulaiset tulivat eri aikaan. Kahden kattauksen väliin jäi hieman alle tunti aikaa levätä ja laittaa pöytä uudelleen koreaksi. Oltiin myös pidetty huolelliset siivoustalkoot ennen juhlia ja hinkattu erityisesti ovienkahvat ja muut kosketuspinnat tarkasti. Ovella tarjosimme halukkaille käsidesiä.

_DSC0610

Vallitsevan tilanteen takia kutsuimme ainoastaan lähimmät sukulaiset, joten ikävä kyllä kummit ja moni muu tärkeä vieras jäi kutsumatta. Miniporukalla järjestetyt juhlat olivat silti kivat ja onnistuneet. Toivotaan hartaasti, että ensi vuonna saisi järjestää taas isompia juhlia. Myös kaikki kaverisynttärit ovat olleet meillä pannassa, joten toivottvasti nekin saisi ensi vuonna jo turvallisesti järjestettyä. Lapset ovat kuitenkin yllättävän hyvin ymmärtäneet tilanteen eivätkä ehkä ole olleet niin pahoillaan uupuvista kaverisynttäreistä.

Oletteko te viettäneet synttärijuhlia normaalisti korona-aikana?

11. syyskuuta 2020

Toimistopäivän asu

20200902_122657-01-01

Liki kuusi kuukautta olen ollut etätöissä. Käytännössä tämä merkitsee muutoksena toimistolla työkentelemiseen ainoastaan entistä epäergonomisempia työasentoja sekä työpukeutumisena lähinnä aamutakkia ja pesemätöntä tukkaa nutturalla. Työn kulku itsessään ei ole muuttunut, samalla tavalla hommat hoituu kotoa käsin ellei jopa paremmin. Kotona ei ole työkavereita kenen kanssa juoruta kahvitauolla ja näin ollen tauot jäävät huomaamatta lyhyiksi ellei jopa pitämättä. Toki kaiken sosiaalisen kanssakäymisen puuttuminen on joskus raskasta, mutta onneksi on etäpalavereita ja etäkahvitaukoja työkavereiden kanssa. Mutta se ei kuitenkaan ihan yllä samalle tasolle kuin kasvokkain juttelu. 

Kotona työskentelyssä on monia hyviä puolia, kuten lyhyt työmatka ja siitä johtuva ajansäästö. Positiivista on toki myös se, että voit nousta suoraan sängystä koneen ääreen ja töihinlähtöä edeltävä laittautuminen jää pois säästäen aikaa sekin. Pitkässä juoksussa kuitenkin aamutakissa hengailu aamusta iltaan päivästä toiseen käy tylsäksi ja kaikki ihanat vaatteet jäävät kaappiin lojumaan. Harvemmin sitä jaksaa etätyöpäivän takia pukeutua nätisti, koska mitä väliä?

20200902_122626-01-02

Työpukeutumisessa olen aina tykännyt siitä, ettei varsinaisia työasuja ole. Aiemmassa työssäni asiakaspalvelussa töihin sai pukeutua miten halusi, toki hyvän maun mukaisesti. Nykyisessä toimistotyössä on samat säännöt, eli vapaa mutta asiallinen pukukoodi. Minä olen tulkinnut pukeutumissuosituksia niin, etten esim verkkareissa tai jumppahousuissa mene toimistolle, mutta huppari on farkkujen kanssa ihan riittävän siisti. Harvoin kyllä käytän huppareita muutenkaan. Yleensä suosin mekkoja tai farkkuja ja neuleita.

Pitkän etätyöskentelyn myötä satunnaiset toimistopäivät ovat tuoneet lisäintoa pukeutumiseen, kun kerrankin voi vetää niskaansa kivemmat vaatteet kuin sen mainitsemani aamutakin. Olen aika epäergonominen, sillä käytän usein korkkareita, vaikka tiedän jalkojeni olevan kipeät illalla tai viimeistään seuraavana päivänä. Toimistolla suosin sähköpöydän ääressä seisomisen mieluummin kuin istumisen, mikä rasittaa jalkoja korkkareissa entistä enemmän.

20200902_122739-02 (1)-01

Tämä kuvissa näkyvä asuni viime viikolta koostuu mun all-time favorite hameesta (New Yorker), avoselkäisestä paidasta (fb-kirppis), maailman parhaista sukkahousuista (BikBok) ja jaloissa yllättävän mukavista nilkkureista (Citymarket). 

Millaiset työvaatteet teillä on? Onko virallista työasua tai pukeutumiskoodia?

7. elokuuta 2020

10 vuotta yhdessä - kumpi todennäköisemmin...

Vietimme Samin kanssa heinäkuussa kymmenettä vuosipäivää, niin se aika rientää kun on kivaa! Kymmeneen vuoteen on mahtunut vaikka ja mitä. Kolme lasta, yli kahdeksa vuoden avioliitto, kolme yhteistä kotia, ylämäkiä ja alamäkiä. Löysin jostain tällaisen hauskan kumpi-kyselyn ja näitä on aina hauska lukea, sekä näihin on hauska myös pohtia vastauksia. Joten, tässä kymmenen yhteisen vuoden aikana opittuja asioita parisuhteestamme.

20200701_202935-01

Kumpi todennäköisemmmin...

...pyytää ensin anteeksi?
Jenni - Monesti pidän riidassa mykkökoulua, mutta olen lähes aina myös se, joka katkaisee mykkökoulun ja aloittaa asioiden sovittelun.  

...on enemmän huomionkipeä?
Jenni - Hyvänä esimerkkinä "Voisitko tulla istumaan mun viereen kun katson Netflixiä". Ei se seura niinkään, vaan se tarve olla toisen keskipisteenä. Ei kyllä yleensä mene läpi...

...suuttuu hävitessään lautapelin?
Jenni - Mä tykkään pelata lautapelejä ja korttia niin kauan, kuin olen voitolla. Paitsi tänä kesänä Casinoa pelatessa Sami lopulta kieltäytyi pelaamasta, koska mun "tuuri" oli liian hyvä ja hän oli reilusti häviöllä.

...tarjoaa kahvilassa?
Sami - Sami on meillä se, joka maksaa useammin. Meillä on yhteinen talous, joten kumpikaan ei varsinaisesti tarjoa. Mutta baarissa esimerkiksi Sami saattaa tuoda seurueelle tarjottimellisen juotavaa omaan laskuunsa.

...valitsee huonon leffan?
Jenni - Meillä kestää yleensä leffan pituuden verran päästä yhteisymmärrykseen, mitä katsoa. Minä rakastan elokuvia, jossa ollaan mahdollisimman jumissa samassa paikassa koko elokuvan ajan ja Sami pitää niitä tylsinä. Monesti alan myös katsomaan jotain outoa leffaa, joka on aloitettuaan tietenkin pakko katsoa loppuun oli se kuinka huono tahansa.

...pystyy puhumaan itsensä pois sakoista?
Sami - Minua ei ole siunattu kovin hyvillä puheenlahjoilla, mutta Sami sen sijaan tietää aina mitä sanoa missäkin tilanteessa. Hän varmasti saisi sakotkin puhuttua pois.

...nukahtaa ensin?
Sami - Ai että minua ärsyttää, kuinka nopeasti ihminen voi nukahtaa. Vaikka kuinka monesti muistuttaisi, että älä vaan nukahda ennen mua.

...tuhlaa enemmän rahaa ruokaan?
Sami - Minä pihistelen, pysyn ostoslistassa ja ostan tarpeen mukaan. Samin kauppareissulla mukaan tarttuu aina jos jonkinlaista heräteostosta. Viimeksi tänään neljää eri mehua.

...on hygieenisempi?
Sami - Mä olen varsinkin nyt korona-aikana ollut etätöissä ja päiviä putkeen poistumatta kotoa edes lähikauppaan. Joten miksi vaivautua suihkuun, kun voi asua aamutakissa ja sonnustautua sotkunutturaan?

...kääntyisi vegaaniksi?
Ei kumpikaan - Meistä kummastakaan ei kyllä olisi vegaaneiksi, koska hyvää pihviä ei voita mikään.

...kieltäytyy kutsusta ollakseen vaan kotona?
Sami - Hän monesti jaksaa ihmetellä, millaisiin kaiken maailman kissanristiäisiin on osallistuttava.

...kehuu herkemmin?
Jenni - Kyllä minä olen se, joka kehuu herkemmin.

20200701_202918-01   
...ostaa toisen lempiherkkuja kaupasta?
Sami - Sami monesti tuo minulle herkkuja kaupasta pyytämättä. Puhumattakaan niistä kerroista, kun hän lähtee varta vasten herkkuhimojeni takia kauppaan.

...unohtaa sen, mitä meni ostamaan?
Jenni - Mä unohdan muutenkin paljon enemmän. Unohdan autonavaimet kotiin lähtiessäni autoilemaan ja unohdan aurinkolasit päähän tullessani sisätiloihin. Todennäköisesti unohtaisin myös ostaa maitoa, jos lähtisin maitokauppaan.

...on myöhässä sovitusta?
Jenni - Mä inhoan olla myöhässä, mutta olen lähes aina myöhässä. Muut istuvat jo autossa, kun minä vasta valmistaudun.

...siivoaa tarkemmin?
Sami - Mä olen mestari siivoamaan kaikkea turhaa ja järjestelemään paitoja värisuoraksi vaatekaapissa, mutta muutoin minua ei niinkään haittaa sotkut kotona. Sami siivoaa enemmän, useammin, paremmin ja huolellisemmin. 

...sanoo lapsille joo?
Jenni - Minä annan selkeästi useammin periksi lapsille.

...herää aikaisemmin?
Sami - Paitsi viikonloppuisin kun saisi nukkua myöhään - silloin olen kukonlaulun aikaan hereillä ja itken kuinka tylsää on kun toinen vaan nukkuu.

...laittaa pyykkikoneen päälle?
Sami - Kyllä se Sami on meillä useammin pyykkäämässä. Minä taas viikkaan puhtaat useammin kaappiin, koska puolisolla ei ole hajuakaan edes kokolappuja vertaamalla kenen vaatteet on kenen. Jos Sami laittaa vaatteet kaappeihin, on mun sukkalaatikot täynnä lastensukkia ja lastenvaatteet ihan väärissä hyllyissä. 

...siivoaa keittiön?
Sami - Vihaan keittiön siivoamista, likaisia tiskejä ja myös puhtaita tiskejä. Siispä unohdan niiden olemassaolon ja odotan, että joku muu tekee niille jotain. Onneksi lapset ovat ahkeria apureita.

...sotkee?
Jenni  - Aiempien vastausten perusteella voinette arvata, etten ole huippu missään siivouksen lajissa. Sotkea sen sijaan osaan - on niin paljon helpompi jättää tavarat sinne, mihin ne käsistään päästää irti. 

...valitsee musiikin, mitä kuunnellaan autossa?
Sami - Yleensä meillä soi joko Samin laittama radiokanava tai Samin Spotify.

...lämmittää saunan?
Sami - Hän tykkää saunoa, minua taas pyörryttää liian helposti ja heikottaa ja on liian kuumakin.

Olipa hauska täyttää tällainen kysely. Vastauksia pohtiessa oppii aina katsomaan asioita uusista näkökulmista ja pääsee miettimään niitä omia tapoja ja niiden syitä. Selkeästi mulla olisi harjoiteltavaa siivouksen saralla, mutta se ei kyllä tule kenellekään yllätyksenä, haha.