27. tammikuuta 2020

Lääkehoidon kuulumisia

Kuten syksyllä kerroin, kaksisuuntainen mielialahäiriöni oireili koko viime vuoden ajan pahemmin kuin kuluneen kuuden vuoden aikana. Rajuja ahdistuskohtauksia, pitkään kestävää ahdistusta, hypomaanisia kausia ja sekamuotoisia jaksoja. Oireilu oli todella voimakasta ja sai minut hakeutumaan mielenterveyspalveluiden piiriin uudelleen ja avaamaan hoitokontaktin uudelleen.

Kesäkuussa minulle aloitettiin lääkitys, jota aikoinaan söin vuosina 2012-2013. Silloin aikoinaan lääkkeen kaverina oli toinenkin lääke ja ne toimivat yhteisvaikutteisesti hyvin. Sivuoireita en muista juurikaan saaneeni, en ainakaan mittavia. Toisin kävi nyt. Lääkitystä edeltävät 4-6 tunnin yöunet muuttuivat 14-16 tunnin vuorokautiseen nukkumiseen ja silti jatkuvaan väsymykseen. Olo oli aamuisin humalankaltainen pöhnäinen ja ahdistuksesta päästäkseni jouduin turvautumaan lähes päivitäin kohtauslääkkeisiinkin. Paino nousi parissa kuukaudessa kahdeksan kiloa ja se oli tällaiselle syömishäiriötaustaiselle/vääristyneen minäkuvan kanssa kamppailevalle todella iso asia. Lääkkeen aloittaessani uhkasin hoitajaa ja lääkäriä, että lopetan lääkityksen heti jos painoa tulee kilonkaan verran. Aika kauan kuitenkin katselin, seurailin ja siedin painonnousua ja vähäisiä hyötyjä ennen kuin aloin vaatimaan lääkkeen vaihtoa.

Lokakuun lopussa lääkeannos ajettiin asteittain alas ja lopetettiin kokonaan. Tilalle sain kokeiluun uuden lääkkeen ja ohjeet sen kanssa toimimiseen. Kuukauden ajan aloitin pienimmällä annoksella, joka toimi edelliseen lääkkeeseen nähden erittäin hyvin. Sitten nostettiin annosta hieman katsoaksemme paraneeko olo entisestään. Kuulemma ensimmäiset päivät olisivat kriittiset, sillä pienikin annoksen nostaminen saattaisi vaikuttaa päinvastaisesti ja huonontaa oloa huomattavasti. Onneksi kävi päin vastoin ja olo parani entisestään ensimmäisten päivien aikana. Sopiva lääkeannos näytti ainakin ensituntumalla löytyneen.

IMG_20191123_123400_903

Nyt olen kolmisen kuukautta syönyt tätä lääkettä ja olo on kuin uudella ihmisellä! Ahdistusta esiintyy enää murto-osan edelliseen verrattuna ja usein selviän siitä muilla keinoilla kuin kohtauslääkkeellä. Viimeisen kahden kuukauden aikana olen ottanut ahdistuspillerin ehkä kolmesti tai neljästi. Edellisen lääkkeen tuoma paino on lähtenyt laskuun ihan itsestään ja nyt jo puolet siitä (4kg) on karissut, vaikken ole sen eteen tehnyt mitään. Osittain se voi toki johtua siitä, että edellisen lääkkeen tuoma ruokahalu on kaikonnut takaisin entiseen, lähes olemattomaan. Pyrin kuitenkin syömään säännöllisesti, vaikka ruokahalua ei ole. En siis todellakaan laihduta tai jätä tahallaan syömättä saadakseni kiloja pois. 

Kaiken kaikkiaan tuntuu, että nykyinen lääkkeeni on minulle sopiva ja tasaa mielialoja hyvin. Oloni on pirteä ja jaksava muttei hypomaanisen kohonnut. Masennus- tai sekamuotoisia oireita ei satunnaista ahdistusta lukuun ottamatta ole ja mieliala tuntuu suhteellisen tasaiselta. Kolme kuukautta pääosin hyvää ja tasaista mieltä on ollut aivan älyttömän voimaannuttava asia. Toki tiedostan, että tilanne voi muuttua, mutta tällä hetkellä ajatukset ovat toiveikkaat hyvän olon ja tasaisen mielialan säilymiseen.

Jatkuvan mielialaa tasaavan lääkkeen lisäksi käyn psykiatrisen sairaanhoitajan luona ylläpitokäynneillä muutaman viikon välein. On myös mietitty psykoterapiaa, mutta vielä en ole ihan varma olisiko se minun juttuni. Ensinnäkin takana täytyisi olla pidempi hyvä jakso että hoidon "kestää" ja toiseksi en tiedä onko minulla ns riittävästi tarvetta psykoterapialle. Myös sitoutuminen sekä ajallisesti että rahallisesti painaa vaakakupissa. Tällä hetkellä se saa siis jäädä harkintaan jonnekin mahdolliseen tulevaisuuteen.

1 kommentti:

  1. Todella hyvä, että lääkkeenmuutos auttoi ja olo parani. Minulla vahvat särkylääkkeet aiheuttaa todella pahaa väsymystä. Ja kun jouduin särkylääkkeen ottamaan, en jaksa tehdä melkein mitään. https://www.laakintavaline.fi/tuote-osasto/jaakaapit-laakejaakaapit/

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!