31. joulukuuta 2018

Muutosten vuosi

Vuosi 2018 on tullut päätökseen. Kulunut vuosi on monella tapaa ollut minun ja perheemme elämässä muutosten aikaa, vaikka onkin ollut pääosin sitä tavallista lapsiperhearkea. Vuosi on lukuisten muutosten lisäksi sisältänyt suuria saavutuksia, virstanpylväitä ja hienoja kokemuksia. Blogin suhteen uudet tuulet ovat näkyneet hiljaisuutena, jaksamattomuutena ja ajanpuutteena. Monesti minua on harmittanut, kuinka pitkään niin rakkaana harrastuksena ollut blogin päivittäminen on jäänyt taka-alalle, mutta teen sitä edelleen omalla painollaan - silloin kun inspiraatio iskee.

vuosi2018 vuosi2018

Vuoteen on tosiaan mahtunut paljon suuria asioita. Tammikuussa kaksi nuorintamme aloittivat päivähoitotaipaleensa, kun he astuivat ensimmäistä kertaa päiväkodin ovista sisään. Pitkä seitsemän vuoden urani kotiäitinä oli päättynyt, mikä oli haikeaa, surullista ja jännittävää, mutta silti tietyllä tapaa virkistävä ja odotettavissa ollut askel eteenpäin. Helmikuussa aloitin uudessa työpaikassa, jossa suoritan merkonomintutkintoa oppisopimusopiskelijana. Hektinen työarki oli suuri muutos edelliseen ja on vaatinut koko perheeltä sopeutumista ja rautaisia hermoja. Uusi työ ei kuitenkaan riittänyt sammuttamaan kotiäitiyden vanaveteen jäänyttä saavuttamisen haluani, vaan otin itseäni niskasta kiinni ja päätin saattaa kesken jääneen ylioppilastutkintoni vihdoin päätökseen. 

vuosi2018 vuosi2018

Kevät meni uuteen elämänrytmiin totutellessa. Työn sekä opiskelujen pitäessä kiireisenä oli löydettävä aikaa lapsille sekä parisuhteelle, uupumus ja uniongelmat eivät helpottaneet. Kesäkuussa sain vihdoin painaa ylioppilaslakin päähäni ja huokaista helpotuksesta sekä haljeta ylpeydestä. Kesä meni pääosin töissä, mutta energiaa oli ihan eri tavalla - vihdoin uusi elämänrytmi alkoi tuntua hallittavalta ja kotonakin jaksoin olla taas hieman enemmän äiti ja vaimo, jättäen väsyneen haamun taka-alalle. Kesä meni pääosin töissä, koska tuore työsuhde ei paljon lomapäiviä kartuttanut. Tukiverkostomme pelasti lapsemme kesän tarjoten heille useamman viikon enemmän lomaa kuin mitä olisimme itse voineet heille antaa. Lapsetkin ansaitsevat lomansa, olihan kevät ollut heillekin täynnä uutta ja ihmeellistä arkea. Kesän loppua kohti lähdimme arkeen ihan uudella puhdilla. 

vuosi2018 vuosi2018

Tuli elokuu ja esikoisen koulutaipaleen alku. Taas oli jotain uutta ja ihmeellistä edessä. Keskimmäinen aloitti esikoulun ja kuopus oli ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hän olisi päivät eri paikassa kuin isoveljensä. Onneksi päiväkoti oli kerennyt kevään aikana tulla tutuksi ja turvalliseksi, eikä hätää ilman veljeä onneksi ollut. Itselleni kesän energiantankkaus tuli enemmän kuin tarpeen, sillä alkusyksy on työpaikalla kaikista kiireisintä aikaa ja sen huomasi. Koko syksy on mennyt oikeastaan aikamoisessa suoritus-sumussa ja olen jo ensimmäisenä työssäolovuotenani päässyt kokemaan työstressin kirjavat vaiheet. Puoliso on ottanut loistavasti vetovastuun perheen arjen pyörittämisessä ja antanut minulle aikaa totutella, palautua ja keräillä itseäni päivästä toiseen. Raskasta työtilannetta on onneksi keventänyt upeat työkaverit, joiden yhteispanoksella olemme kaikki viihtyneet töissä alimitoituksesta ja ylimääräisestä kiireestä huolimatta. 

Syksy näkyi minussa ikävän paljon unettomuutena, ahdistuksena ja saamattomuutena, ärtyneisyytenä ja alakulona. Olin raskas vaimo, kärttyinen äiti ja lähes jatkuvasti jokin asia tuntu pahalta sisälläni. Joulukuu meni vielä ihan sumussa, mikä on näin joulupyhien jälkeen aiheuttanut minulle morkkista ja pahaa mieltä. En itse pidä joulusta lainkaan, mutta tietenkin haluan luoda lapsilleni taianomaisia ja onnellisia muistoja joulusta. Saimme hädin tuskin kotiin joulutunnelmaa, lahjat olivat vähän sinne päin ja tämäkin pieni panos olisi jäänyt tekemättä ellen olisi onni onnettomuudessa joutunut jäämään reilun viikon pituiselle sairaslomalle juuri ennen joulua. Nyt vihdoin vuoden kolmena viimeisenä päivänä olen kokenut olevani ihan eri tavalla asennoitunut tulevaan vuoteen. Olen täynnä intoa, energiaa ja toivoa! Sormet ristiin ja peukut pystyyn, ettei se into ja tarmo lopahda heti alkuun. 

vuosi2018 vuosi2018

Tämän raskaan, turhauttavan, jännittävän, erilaisen mutta kuitenkin onnellisen vuoden aikana olen oppinut elämään eri tavalla. Kuulostaa suurelta ja mahtipontiselta, mutta koskee lähinnä niitä pieniä asioita. Arvostan perheen yhteistä eri tavalla kuin ennen, kun olen niin paljon poissa verrattuna viime vuosiin. Nautin pienistä asioista, havainnoin ympäristöäkin eri tavalla. Ne hetket, jotka aiemmin lipuivat ohi huomaamatta kiinnittävät nykyään huomioni ja jäävät mieleeni - kuten sellainen hetki, kun lapset touhuavat keskenään sovussa ja me voimme juoda kainalokkain kupilliset kahvia keskytyksettä. Vuosi on pitänyt sisällään koko tunnekirjon kaikki eri värit mutta jää silti mieleen positiivisena, onnellisena ja onnistuneena vuotena. Anna palaa 2019, me ollaan valmiita!

Millainen vuosi teillä on ollut?

21. joulukuuta 2018

Lapsilisä - vaippoihin vai pesämunaksi?

Lapsilisä, tuo hyvinvointivaltio Suomen upea etu lapsiperheillemme. Lapsilisät ovat aihe, joka varmasti jakaa mielipiteitä. Pitääkö niihin tuhlata verorahojamme? Itsehän kukin päättää hankkia lapsia ja pitäisi täten olla myös maksukykyisiä lapsesta syntyviin kuluihin. Pienituloisille perheille lapsilisä voi olla se ainoa pieni raha, jolla kattaa loppukuun ruoka- ja vaippaostokset, ennen seuraavaa tukien maksupäivää. Suurituloisille taas raha saattaa mennä suoraan lapsen tilille pesämunaa kasvattamaan - jotta lapsi voi sitten täysikäisyyden saavuttaessaan ostaa vaikka hienon auton tai käyttää rahan ensiasunnon käsirahana. 

Yhden lapsen perheessä lapsilisää kertyy 16 vuoden aikana yli 18,000 euroa. 

manimanimani

Lapsilisän on kai tarkoitus olla raha, joka vähentäisi eri tuloluokkiin kuuluvien lasten eriarvoisuutta. Sitä maksetaan jokaisesta lapsesta ihan kaikille Suomessa asuville perheille, tuloista riippumatta. En oikein tiedä miten tuo estää eriarvoisuutta, jos sama raha menee yhdessä perheessä pilttiin ja vaippoihin ja toisessa perheessä säästötilille kasvamaan korkoa. Eriarvoiseen asemaan se ajaa ne lapset sitten aikuisuuden kynnyksellä, jos toisella on pesämuna odottelemassa. Miksi kansalaisten verorahoja pitäisi käyttää jonkun säästötilin kartuttamiseen?

Itse olen sitä mieltä, että lapsilisä on tasa-arvoinen juurikin siksi, että sitä maksetaan tuloista riippumatta kaikille. Monesti on keskusteltu siitä, pitäisikö lapsilisiin tulla tulorajat tai lopettaa kokonaan. Minusta toimivaa olisi teoriassa esim jonkinlainen porrastussysteemi, jossa lapsilisä olisi pienituloisille suurempi ja suurituloisille pienempi. Mutta käytännössä se olisi varmasti hankalaa ja lisäisi kokonaiskustannuksia - tulotarkastukset sun muut synnyttäisi aikamoisen paperitulvan jo nyt melko työllistyneelle Kelalle ja tulojen muuttuessa maksuperusteita pitäisi seurata jonkinlaisilla tarkistuksilla tietyn ajan välein. Todennäköisesti tämä tulisi kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely.

Mihin teidän perheessä käytetään lapsilisät?

17. joulukuuta 2018

Lasten mietteitä häistä ja avioliitosta

Tänään vietämme Samin kanssa jo seitsemättä hääpäivää. Sen kunniaksi kyselimme pojiltamme kysymyksiä avioliitosta, häistä ja rakkaudesta. Lasten näkökulma hankalasti hahmoitettaviin asioihin, kuten avioliiton tarkoitus, on ihanan simppeli ja aito. Ja välillä vähän hassukin.

hääpis111

Mitä tarkoittaa häät?
7 v: Että synnyttää lapsen ja menee naimisiin
6 v: Pitää juhlat ja pussaa miestään
4 v: Halataan äitiä ja pussataan isää

Mitä tehdään kun mennään naimisiin?
7 v: Pussaa ja rakastuu
6 v: Tulee rakastuneeksi
4 v: Että tulee kaveriksi ja syö

Miksi ihmiset menevät naimisiin?
7 v: Että saa lapsen ja ollaan iloisia
6 v: Jotta saisi jonkun kenen kanssa asua
4 v: Että saa lapsen

Mikä on hääpäivä?
7 v: Kun eroaa
6 v: Jeesusta juhlitaan
4 v: Silloin grillataan

Mitä häissä tapahtuu?
7 v: Syödään kaikkea hyvää ja mennään kirkkoon
6 v: Tehdään kakku, juhlitaan presidenttiä ja röyhtäillään ruokapöydässä
4 v: Pukeudutaan hienosti

Mitä on rakkaus?
7 v: On rakastunut ja pussaa
6 v: Pussaillaan
4 v: Kun löytää söpöliinin

Miltä tuntuu olla rakastunut?
7v: Se on hauskaa ja silloin on iloinen
6v: Tanssii kuin balleriina - kuten iskä teki äsken
4v: Halaillaan

Haluatko joskus itse naimisiin?
7v: EN! Eiku joo
6v: Joo, kesällä kun olen aikuinen
4v: Ei, minä haluan vain vauvan itselleni

Tässä tulee miettineeksi, että vaikka harvemmin tulee kunnolla juteltua ja selitettyä lapsille asioiden kuten häiden tai avioliiton merkitystä, on heillä silti yllättävän hyvä käsitys mitä ne tarkoittavat. Meidän lapset ovat olleet muutamissa häissä vieraina, mutta taisi silti mennä vähän avioliitot ja vauvantekohommat keskenään sekaisin. Ehkä siksi, että viime vuosina on lähipiirissä vietetty enemmän vauvajuhlia ja ristiäisiä/nimiäisiä kuin häitä.

Mitä teidän lapset ajattelevat avioliitosta ja rakkaudesta?

15. joulukuuta 2018

Kun karkasin perhelomalta pikkujouluihin

*Kaupallinen yhteistyö #kppikkujoulut

Viikko sitten Lempäälän Ideaparkissa kokoontui joukko Kaksplus-blogiverkoston bloggaajia viettämään pikkujouluja. Bloggaajien yhteistuumin järjestämät pippalot ovat ihana tapa nähdä kaukana asuvia kavereita. Tällä kertaa jouduin karkaamaan perheen kylpylälomalta päästäkseni edes piipahtamaan, joten oma juhliminen jäi hyvin lyhyeksi. Muut kaverit olivat ensin päässeet Pirkanmaan tanssiopiston mageelle korkkaritanssikurssille, joka ilmeisesti oli ollut ihan hitti! Kuvien  ja videoiden perusteella siellä oltiin naurettu, kaatuiltu, poseerattu ja ehkä vähän tanssittukin.

pikkujoulu1 pikkujoulu2

Ideapark tarjosi meille kokoustilan, jossa viettää aikaa. Ruokatarjoiluista vastasi Lempäälän Subway ja juomista puolestaan Olvi. Alkuilta sisälsi syömisen ja juomisen lisäksi rentoa hengailua, kuulumisten vaihtamista sekä muutamia yhteistyökumppaneiden järjestämiä arvontoja. Palkintoina oli lahjakortti Ballot-vaateliikkeeseen, lippuja Ti-ti Nallen taloon, Lifen kauratyynynalle sekä Luin Livingin tuotteita. Minulla kävi hyvä tuuri, sillä voitin Ideaparkin sponsoroiman 50 euron lahjakortin Pentikille. 

pikkujoulu3

Koska oma vierailuni jäi lyhyeksi, en päässyt kokemaan Tampereen yöelämää ja Naima-baaria, jonne muut lähtivät jatkoille (lähitvät naimaan, hehe, propsit tuon yökerhon nimen keksineelle!). Ilta oli mitä ilmeisimmin venynyt pitkälle aamuun ja moni juhlijoista päättivät yönsä Omenahotelliin, joka tarjosi majoituksen ulkopaikkakuntalaisille. Yhteistyökumppanit olivat myös osallistuneet hienoihin goodiebageihin monella kivalla tuotteella. Muumikassista paljastui termosmuki, salmiakki- ja piparikarkkeja sekä kauneudenhoitotuotteita.

Kaksplus-blogiverkoston pikkujoulujen yhteistyökumppanit:

logokuva

14. joulukuuta 2018

Kaksplus-blogiverkoston joulukalenteri: Ei materiaaliövereitä kuusen alle

Tule mukaan seuraamaan Kaksplussan blogiverkoston omaa joulukalenteria, joka johdattaa sinut ja perheesi jouluiseen tunnelmaan. Joka aamua aukeaa uusi joulukalenteriluukku, jossa leivotaan ihania jouluherkkuja, fiilistellään joulua, annetaan parhaat niksit jouluaskarteluihin ja paljon muuta. Tehdään tästä yhdessä ihana joulu!

Joulu lähestyy ja lahjojen hankkiminen on varmasti kaikkien mielen päällä. Itse olen pyrkinyt viime vuosina vähentämään lahjojen määrää sekä materialismiövereitä. Monelle läheiselle olemmekin jo useana vuonna yrittäneet antaa mieluummin jotain aineetonta tai ainakin jotain käytännöllistä ja taatusti käyttöön tulevaa lahjaksi. Joululahjan ei aina tarvitse olla esine tai tavara, mielikuvituksella saa mitä ihanimpia lahjoja aikaiseksi.

joululahja

Harkitse tavaran tai esineen ostamisen sijaan esimerkiksi näitä ideoita pukinkonttiin:

Elokuvalippu ja lupaus tulla kaveriksi viereiseen penkkiin, poppareiden kera tietty.

Herkullinen kakku joulupöytään (tämä on meille tullut jo perinteeksi sekä äidilleni että anopilleni). Yleensä olen tehnyt glögijuustokakkua, tänä vuonna taidan kokeilla jotain uutta.

Kolme tuntia peuhuaikaa kummilapsille Hoplopissa, samalla tarjoten heidän vanhemmilleen omaa aikaa

Pieniä itsetehtyjä herkkuja, esim marmeladikuuset. Persoonallisempi vaihtoehto perus konvehtirasialle, joka tuntuu olevan yleinen en keksi sinulle lahjaa mutta haluan silti muistaa sinua jotenkin -tyypeille.

Kauppareissu- ja kantoapua isovanhemmalle, jolle voi olla raskasta käydä itsekseen asioilla.

Koiranulkoilutukseen apua tai seuraa läheiselle. Voi lupautua viemään eläin lenkille sellaisena päivänä kun omistajalla on hankalaa keretä itse, tai voi löyttäytyä mukaan juttuseuraksi, jolloin arkinen lenkittäminen käy samalla myös laatuaikana kuulumisten vaihtoon.

Lahjoitus hyväntekeväisyyteen lahjansaajan puolesta. Hyväntekeväisyyskohteen voi valita lahjansaajan mieltymysten tai arvojen mukaan. Voi tehdä hyvää ja ilahduttaa samaan aikaan! Facebookissa on nykyään ainakin olemassa ominaisuus, jossa synttärisankari voi toivoa ystäviensä lahjoittavan synttärilahjan sijaan valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen - samaa ideaa tässäkin noudatetaan.

Hyödynnä lahjansaajan elämäntilannetta tai "heikkouksia" - Lupaudu pesemään ikkunat ikkunanpesua vihaavan ihmisen puolesta tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi muuttoavuksi uuteen kotiin suuntaavalle kaverille. 

joululahja2

Lahjojen keksimisessä on vain mielikuvitus rajana. Sitä voi soveltaa lahjansaajan mieltymyksen mukaan juuri täydelliseksi lahjaksi. Yhteisen ajan tai avun tarjoaminen yhdessä tekemiseen on varmasti paljon arvokkaampaa kuin joku hieno tavara. Joulussa on mielestäni tärkeintä nimen omaan yhdessäolo ja läheisten kanssa vietetty aika, eikä hintalaput tai lahjakasan suuruus kuusen alla. 

Eilinen joulukalenteriluukku löytyy Kadun aurinkoisella puolella-blogista ja huomisesta luukusta vastaa puolestaan Unelmalandia.

11. joulukuuta 2018

Kolme ohjetta syötäviin joulukuusiin

Joulukuussa leivotaan, askarrellaan ja mietitään lahjoja ja viemisiä niin ystäville ja sukulaisille kuin lasten hoitajille ja opettajille ja ehkä työpaikallekin. Joskus on hankala keksiä ideoita mitä antaa sukulaisille ja päätyy helposti vaikka perinteiseen konvehtirasiaan. Jouluherkut ilahduttavat aina, mutta joskus voi olla kiva kokeilla jotain erikoisempaa. Helpot ja näyttävä jouluherkut sopivat sekä lahjoiksi että koristeeksi oman kodin joulutunnelmaan eikä niiden tekemiseenkään mene tuhottomasti aikaa. 

Kokosin tähän postaukseen kolme suosittua ideaa oman blogini arkistoista.

_DSC1658_1

Vihreät kuulat ovat yksi niistä jouluherkuista, jotka jakavat mielipiteet rajusti. Yleensä niitä joko rakastaa tai vihaa. Karkkikuusiin tarvitsee styroksisen tai vaahtomuovisen tötterön, foliota, hammastikkuja sekä vihreitä kuulia. Jos haluaa koristella kuusta värein, sopii siihen värikkäät marmeladikuulat mainiosti. Tötterö päällystetään foliolla, kuulat halkaistaan, puolitettu hammastikku työnnetään kuulan sisään sekä kiinnitetään tötteröön. Jos haluaa jouluisen tuoksuista lisämaustetta kuusiin, voi kuulien väleihin työntää neilikoita. 

2. Piparijoulukuuset

joululeivonta_1

Piparikuuset ovat ehkä helpoimmat herkut. Pipareita leivotaan joulukuun aikana varmasti useita kertoja, joten näiden toteutus ei vaadi erikseen aikaa. Riittää kunhan valitsee eri kokoisia tähtimuotteja ja paistaa pellillisen tähtipipareita muiden piparien joukossa. Kuusi nousee liimaamalla isompia ja pienempiä tähtiä päällekäin pikeerillä. Lopulta kuusen voi koristella värikkäällä pikeerillä ja muilla koristeilla. 

_DSC1714_1

Viinikuusen askartelu on näistä työläin, mutta kuitenkin melkoisen helppo tekele. Tähän tarvitset: vapaavalintaisen viinipullon, vihreäkääreisiä suklaakonvehteja (muutkin käyvät, mutta kuusiefekti ei ehkä tule täysin oikeuksiinsa), kuumaliimapyssyn sekä halutessaan vihreää kreppipaperia ja keltaista kartonkia. Itse olen käyttänyt kreppipaperia konvehtien ja viinipullon välissä, mutta se ei ole pakollista. Keltaisesta kartongista askartelin pullon korkkiin tähden.

Oletteko te tehneet syötäviä joulukoristeita itsellenne tai lahjaksi? 

6. joulukuuta 2018

Kaksplus-blogiverkoston joulukalenteri: Perinteitä joulukuun ruokapöydistä

Tule mukaan seuraamaan Kaksplussan blogiverkoston omaa joulukalenteria, joka johdattaa sinut ja perheesi jouluiseen tunnelmaan. Joka aamu aukeaa uusi joulukalenteriluukku, jossa leivotaan ihania jouluherkkuja, fiilistellään joulua, annetaan parhaat niksit jouluaskarteluihin ja paljon muuta. Tehdään tästä yhdessä ihana joulu!

Kun olin nuorempi muistan itsenäisyyspäivän olleen aina se päivä, kun korkattiin kunnon joulupöytä mummin ja vaarin luona. Silloin tarjolla oli kaikkea rosollista graaviloheen ja kinkusta laatikoihin - ihan perinteinen joulupäivällinen. Kokoonnuimme koko suvun kesken isovanhemmilleni, jossa aikuiset söivät ruokasalissa ja lasiseinän takana me lapset syötiin keittiönpöydän ääressä. Jälkkäriksi saatiin itse tehtyä jäätelöä sekä montaa eri sorttia herkkuja, joista parhaimmat olivat pihlaja-kettukarkit. 

Aatonaaton ruokaperinteisiin kuuluu livekala (vai onko se lipeäkala?). Isäni sanoin; ei sitä kalaa kukaan maun takia syö - voisula, pippuri ja valkokastike on the juttu! Kala on annoksessa pelkkä mauton alusta kastikkeille ja mausteille. Itse sain tarpeekseni lapsuuden pakkomaistatuksista ja kierrän hyllyvän ja löllyvän koostumuksen omaavan kalan kaukaa, mutta ahdan sen sijaan lautasen täyteen mummin lihamureketta, joka kuuluu perinteeseen meille nirsoille. 

_DSC0101 -1 _DSC0117 -1

Jouluaaton illallisen lisäksi lapsuuteni jouluruokaperinteisiin kuului myös sekä joulupäivän että tapaninpäivän jouluateriat, jolloin yhä uudelleen ahdettiin itseemme perinteisen joulupöydän antimia: graavilohta, kylmäsavulohta, savusiikaa, kananmunia, rosollia, mätiä, kinkkua, perunaa, herneitä, kuivattuja luumuja, lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa. Jossain vaiheessa kaikkia alkoi vihdoin kyllästyttämään tämä jouluruokaähky ja olemmekin viime vuosina rajoittaneet jouluruokien syömisen oikeastaan pelkästään aattoon. Kinkkua ja sinappia Sami syö vielä pitkään joulun jälkeenkin, mutta muuten pyrimme minimoimaan ylijäämät.

Joulupyhien nykyiset ruokaperinteemme eroavat joulunviettopaikasta riippuen.

Anopin joulupöydässä on usein kinkun lisäksi päätähtenä mummon reseptillä tehty lihakastike, sekä tarjolla erilaisia kaloja ja perinteisiä laatikoita. Myös mummon sinappia on oltava. Kaksi joulua olen itsekin harjoitellut sinapin tekoa mummon reseptillä ja on se Samin mielestä melkein yhtä hyvää kuin mummon tekemää. Omista jouluherkuistani olen toivonut anopin joulupöytään savusiikaa. Lihakastike perunan kanssa kuuluu myös joulupäivän ruokapöytään ja hyvä niin - se on aivan älyttömän hyvää ja koko suvun suosikkiruokaa.

Minun perheessäni kinkku ja ylipäätään lämmin pääruoka on vuosi vuodelta yhä syrjäytyneempi. Meillä nautitaan eniten ns. alkuruokapöydästä, eli kaloista ja rosollista. Erityismaininnan saa frittimuikut, joka on tätä nykyä jo pakollinen osa joulupöytää. Pääateriaan kuuluu pienen pakollisen kinkun lisäksi ehkä porkkana- ja lanttulaatikkoa. Lisukkeina meillä lemppareita ovat kovaksi keitetyt kananmunat sekä rakuunaporkkanat. 

_DSC0134 -1 _DSC0123 -1

Palataan takaisin itsenäisyyspäivän ruokapöytään. Viime vuosien aikana olemme yrittäneet luoda uudenlaista perinteen tynkää, joka sisältää erilaisten, uusien ja eksoottisten ruokien testailua. Perinteeksi tätä ei todellakaan vielä voi kutsua, mutta toivottavasti se hiljalleen muotoutuisi säännölliseksi itsenäisyyspäivän jutuksi. Pari vuotta sitten söimme mm. tzatzikikakkua ja marinoitua kukkakaalia ja sitä edellisenä vuonna mm. teriyakilohta. Tänä vuonna halusin itse emännöidä juhlia ja kutsuttiin luoksemme molempien perheet. Siskoni lupasi olla vastuussa jälkiruoasta ja itse suunnittelin siis alku- ja pääruoan. Yhdeksän aikuisen ja viiden lapsen tunkeminen samaan pöytään oli liian haastavaa, joten teimme lapsille oman pienen pöydän, jossa he eivät pitkään kyllä viihtyneet.

Vuoden 2018 itsenäisyyspäivän menu

Palsternakka-cheddarkeittoa
Rubiinilohta, savusiikaa sekä frittimuikkuja
Kukkakaali-kvinoasalaattia ja perunoita
Kookos-jugurttijuustokakkua ja jäätelöä

_DSC0140 -1 _DSC0156 -1

Palsternakka-cheddarkeitto maistui koko porukalle. Keiton lisukkeiksi oli krutonkeja, auringonkukansiemeniä ja hapankermaa. Pääruoan teemassa toistui granaattiomena, jota oli sekä kukkakaali-kvinoasalaatissa että lohen päälle levitetyssä purppuranvärisessä maustetahnassa. Jälkiruoaksi siskoni teki meille kookosjuustokakun kreikkalaisesta jugurtista. Lapsille oli lisäksi vielä jäätelöä, mutta heille maistui kyllä kakkukin. Ruoan menekki viesti sitä, että uudet reseptit olivat kokeilemisen arvoisia. Ei paljoa jäänyt rääpittäväksi.

Millaisia perinteitä teillä on joulunajan ruokailuun liittyen? Mitkä ovat teidän lemppari jouluruuat?

Kaksplussan blogiverkoston joulukalenterissa eilisessä kalenteriluukusta Saron blogissa löytyy herkullisia keksireseptejä ja huominen luukku aukeaa puolestaan Unelmalandiassa.