23. marraskuuta 2018

Varasta aikaa parisuhteelle arjen keskellä

Parisuhteen hoitaminen lapsiperhearjen keskellä tuntuu välillä olevan ihan utopistinen juttu. Missä ihmeen välissä sitä huoltaisi parisuhdetta, kun on työt, päiväkodit, koulut, läksyt, harrastukset, ruokaostokset sun muut menot rytmittämässä päivää. Laatuaikaa kahdestaan? Ehkä korkeintaan vierekkäin kuorsaaminen öisin - kuinka romanttista!

Arjen keskellä parisuhteen hoitaminen ei aina vaadi kynttiläillallisia, kukkakimppuja tai suklaarasioita, vaikka sellaisetkin ovat tärkeä lisämauste. Tärkeämpää on se arkinen, tavallinen, koruton rakkaus joka estää liiallisen arkeutumisen. Tai joka tekee siitä arkeutumisestakin mukavaa. Se voi olla ihan vaan kuulumisten vaihtamista työpäivän jälkeen. Yhteinen aamukahvihetki ennen lasten herätystä ja töihin lähtöä, jos malttaa nousta hiukan aikaisemmin aamulla. Pusut ja halaukset. Toiselle valmiiksi tehty eväsleipä "hyvää työpäivää" -muistilappu päälle liimattuna. Jopa pyykkien viikkaamista tai sängyn petaamista kunhan ne tedään yhdessä. Suuria mahtipontisia rakkaudenjulistuksia paljon merkityksellisempiä ovat ne jatkuvat pienet teot tavallisen arjen keskellä.

DSC_2352-01

Välillä tietenkin on niitä vaiheita, kun toisen pelkkä olemassaolo ärsyttää. Kun huonosti nukutun yön ja stressaavan työpäivän jälkeen kuuntelet lasten kiukuttelua puoli tuntia ja sitten huomaat, että puoliso söi sen viimeisen kinkkuviipaleen, jonka olit suunnitellut laittavasi omalle leivälle. Tai mikä tahansa muu yhtä pieni ja mitätön juttu! Näissä epätoivon hetkissä positiivinen ajattelutapa, niihin pieniin hyviin asioihin keskittyminen piristääkin aivan mielettömästi! Kunhan tosiaan jaksaa keskittyä niihin.

Maanantaina olimme Samin kanssa mykkäkoulua puolen päivän verran, pienen typerän merkityksettömän kinastelun seurauksena. Mykkäkoulu kuormitti mutta pänkkinä ihmisenä en tietenkään voinut myöntyä. Illalla yritin kuitenkin paikkailla hukkaan mennyttä päivää pakkaamalla miehelle seuraavan päivän eväät valmiiksi ja vielä hakemalla lähikaupasta kahvimaitoa aamuksi. Minulla oli vielä suuret suunnitelmat herätä Samin kaveriksi aamukahville, mutta väsymys vei voiton meiltä molemmilta. Samin sain potkittua ylös 10 minuuttia ennen bussin lähtöä ja itsellekin tuli normaalia aikaisemman työaamun takia kiire laittautua ennen lasten kouluun- ja hoitoonvientiä.

DSC_2364-01

Tiistaina pääsin lähtemään töistä jo samaan aikaan Samin kanssa. Yleensä minulla varsinkin on aina hirveä kiire hakea lapset pois hoidosta, etteivät he vain olisi siellä hetkeäkään turhaan. Tällä kertaa olimme kuitenkin niin hurjia, että kävimme kahdestaan ihan rauhassa ruokakaupassa ennen lastenhakua. Yleensä kauppareissut hoidetaan joko vuorotellen yksin tai koko perhe yhdessä. Molemmissa on omat stressitekijänsä, joten rauhallinen kahdenkeskeinen reissu tuntui melkein luksukselta, vaikka olikin niin arkinen. Tavaksi en kuitenkaan ottaisi hoidella kauppareissuja lasten hoitoaikojen kustannuksella vain saadakseni tehdä ne rauhassa.

Keskiviikkona meillä olikin sitten ihan extra hieno tilaisuus kahdenkeskeiselle ajalle. Töiden jälkeen Sami vei lapset vanhempieni kanssa uimakouluun ja tuli minua vastaan töihin. Sieltä suuntasimme keskustaan illalliselle ja Alan Walkerin klubikeikalle. Ihanien isovanhempien ottaessa lapset yökylään ja luvatessa hoitaa aamun kouluun- ja hoitoonviemiset, otimme Samin kanssa lomapäivän torstaille. Aamulla saatiin nukkua niin pitkään kuin unta riitti ja herättyämme valmistettiin herkullinen brunssi. Sitten lähdettiinkin jo hakemaan lapsia, käsikädessä tehdyn kävelylenkin päätteeksi. Aika spesiaalia lapsiperhearjen keskellä tällainen arkipäivän miniloma!

IMG_20181115_214753_562

Eilen käperryimme kuumien glögikuppien kanssa saman viltin alle ja tänään taitaa olla loppuillalle sama suunnitelma! Ei mitään erikoista, mutta silti niin tärkeää ja tarpeellista yhdessäoloa. Ja sitten me kömmitään yöksi vierekkäin kuorsaamaan - koska sekin on parempi kuin kuorsata erillään.

Miten te hoidatte parisuhdetta lapsiperhearjen keskellä?