23. tammikuuta 2018

Kofeiiniyliannostus

Kahvi tuntuu olevan yksi Suomen kansallisjuomia ja kahvittelukulttuuri on Suomessa hyvin vahva. Jos et juo kahvia, olet outolintu. Oma kahvinjuontiurani alkoi 17-vuotiaana kun asuin laitoksessa. Raporttiin oli kirjattu "opettelee juomaan kahvia, koska haluaa olla jostain riippuvainen". Uhmakkaana teinityttönä päihdekuntoutuksessa olenkin saattanut sanoa näin, mutta en muista tarkoittaneeni asiaa noin radikaalisti. Todellisuudessa kahvihetket muiden laitosnuorten kanssa olivat päivän kohokohtia ja silloin tuntui luonnottomalta istua pöydän ääressä vesilasin kanssa. Oli siis opittava ns. sopimaan joukkoon. Join kahvini mustana, sillä kokeiluni perusteella maito tai etenkin sokeri eivät sopineet kahviin. 

Pari vuotta myöhemmin tulin raskaaksi ja kahvinsietokykyni loppui kuin seinään. Ainoa kahvi, mitä pystyin raskauden enismmäisinä kuukausina juomaan oli kaverin keittämä Euro Shopper-kahvi, sellaista kuraa mitä koko muu kaveriporukka ei voinut sietää. Raskauden loppua kohti kahvinjuontikin hiipui ja sen jälkeen en ikinä enää oppinutkaan juomaan kahvia. Sitten kolmen ja puolen vuoden kahvittomuuden jälkeen koitti kuopuksen odotusaika, raskausviikko 30-jotain ja odottamaton yhtäkkinen maitokahvihimo. Pitelin Samin ABC-pahvikahvikuppia hetken aikaa kädessäni ollessamme matkalla Turusta kotiin ja se tuoksu oli niin huumaava, että mun oli pakko maistaa.

Tämän lyhyen kahvinjuontihistoriani jälkeen päästään itse asiaan, eli kofeiiniyliherkkyyteen. Mä olen todella herkkä kofeiinin vaikutuksille ja uskon yhden suurimman syyn olevan se, että tosiaan juon kahvia niin mahdottoma harvoin. Tässä viimeisen puolen vuoden aikana kahvinkäyttöni on lisääntynyt huomattvasti, mutta siihen asti tuosta maitokahvihuumasta asti olen juonut kahvia ehkä korkeintaan kupillisen kuukaudessa, jos sitäkään. Ei siis ihme, että kun kerran repäisin ja join kaksi kupillista, tärisytti, oksetti, sydän pamppaili ja olin totaalisen levoton tyyliin seuraavat puoli vuorokautta. Koitti kahvitärinät, eli niin sanottu kofeiiniyliannostus.

kaffee

Mikä on hassua on se, että kahvi kai jossain määrin oikeasti on varsin läheisesti verrattavissa pähiteisiin. Kahviin voi tulla riippuvaiseksi niin sosiaalisesti kuin psyykkisestikin. Kahvittomuudesta seuraa vieroitusoireita, kuten päänsärkyä jos ei saa joka-aamuista kupillistaan ja kahvin nauttiminen yli oman kehonsa sietokyvyn voi aiheuttaa myös jonkin sortin yliannostusoireita. Siis kahvi, joka on päivittäiskäytössä oleva sosiaalisesti hyväksyttävä ja täysin normaali juoma? En ole perehtynyt aiheeseen tieteellisestä näkökulmasta, mutta vaikkei kahvi olisi vaarallisuusasteeltaan edes lähellä huumausaineita tai tupakkaa, niin uskon että se toimii lievemmässä mittakaavassa muiden riippuvaisuutta aiheuttavien aineiden tavoin vieroitusoireineen kaikkineen.

Tuossa viime viikolla join kaksi kupillista kahvia vanhempieni luona. Tämä ei määrällisesti ole edes epänormaalin paljon minulle enää nykyään, mutta ilmeisesti kahvin laatu ja keittotapa vaikuttaa vahvasti sietokykyyni. En ole pitkään aikaan reagoinut kahvinjuontiin ikävällä tavalla, paitsi nyt viime viikolla. Sydämeni jyskytti tuhatta ja sataa ja melkein tosissani pelkäsin sen hyppivän rintakehästäni ulos. Henkeä ahdisti ja tuntui että vaikka hengittäisi kuinka syvään niin happi ei vaan kulkenut. Ajatukset olivat sumeat ja olin todella levoton. Hikoilutti ja palelsi, huimasi ja oksetti, tärisytti ja itketti. 

IMG_20171107_103209_088

Ihminen jolla on kokemusta paniikkihäiriöstä varmasti tunnistaa kuvailemani olotilan. Kofeiiniyliannostus on kuin pitkittynyt paniikkikohtaus. Siinä missä itselläni paniikkikohtaukset yleensä menevät ohi noin 10 minuutissa, niin kahviövereissä sama sietämätön olotila kestää tunteja putkeen. Olenkin tässä viimeisten päivien aikana miettinyt, mikä on se tekijä joka määrittelee milloin kahvi aiheuttaa minussa noita överiolotiloja ja milloin ei. Yleensä oireet tulevat lievinä ja ilmenevät ainoastaan tärisynä sekä sydämen pamppailuna. Harvoin ne tulevat näin voimakkaina ja sietämättöminä etten pysty olla mitenkään päin, muistaakseni olen kokenut ehkä kolmet näin "vakavat" tärinät. 

Kahvinjuonnin jälkeiset överit johtuvat todennäköisesti monen summan tekijästä. Mitä on syönyt aiemmin päivällä, paljonko, kevyttä vai rasvaista jne. Paljonko vettä ja ylipäätään nestettä on juonut päivän aikana. Kuinka vahvaksi kahvi on keitetty, kuinka usein tai paljon kahvia normaalisti juo jne. Kahvin juonti tyhjään vatsaan laukaisee helposti herkälle ihmiselle oireet ja joskus se ylimääräinen puolikas kuppi taas ylittää rajan. Osa ei pysty juomaan kahvia illalla, koska muuten ei saa unta. Ja sitten on vielä niitä, jotka vetävät neljä pannullista päivässä eivätkä huomaa mitään eroja olotiloissa. Esimerkiksi mieheni kuuluu tähän viimeiseen kastiin. 

Millainen kahvinjuoja sinä olet? Oletko koskaan kokenut kofeiiniyliannostusta?

8 kommenttia:

  1. Täälä yksi, joka juo niin paljon, et voin vielä nukkumaan mennessä hörpätä yökahvin naamariin. Onneksi ei silti ole vieroitusoireita, vaan pystyn olla ilmankin :)

    VastaaPoista
  2. Mä tykkään kahvista ihan hirveesti ja joisin sitä joka päivä jos vaan voisin, mutta oon niin kofeiiniyliherkkä ettei elämästä tuu mitään jos juon kahvia :D Pahin on just se tärinä ja levoton olo, ei pysty keskittymään kunnolla mihinkään eikä edes katsetta saa välttämättä kohdistettua kunnolla. Join eilen aamulla kupin kahvia ja vielä illalla oli tosi epämääräinen fiilis. Ja lisäksi kahvi vie mun yöunet ihan täysin :D

    VastaaPoista
  3. Olin itse ennen tosi paha kahviaddikti, mutta onnistuin vierottaa itteni siitä kokonaan. Nyt sitten vähän aikaa sitten iski jostain ihan hirveä himo juoda "vähän" (8+ kuppia :D) kahvia. Ihan järkyttävät rytmihäiriöt! Kesti useemman päivän sellasia ylilyöntejä/muljahduksia. Luulin jo kärsiväni jostain sydänongelmista, kunnes tajusin yhdistää sen kahviin. Siirryinpä takaisin teen juontiin...

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa kamalalta tuollainen kofeiiniyliannostus! Miulla ei oo sellaisesta kokemusta. Aamukahvit on pakko saaha tai muuten mennee päivä pilalle :D Kovat päänsäryt tullee, jos ei juo säännöllisesti. Tosin en paljoa ees juo, 2-4 kuppia päivään. Illalla pyrin juomaan viimeiset kuuteen mennessä, koska kahvi vie yöunet. Anoppilassa saanu ihmetellä kun porukka juo kahvia vielä 9 aikaan illalla :D

    VastaaPoista
  5. Rakastan kahvia ja se onkin äitiyden myötä kasvattanut "kahvihifistelijän". Papuja käytetään, pienpaahtimoiden ja joskus isommienkin ja kahvikonekin oli nyt viime joulun joululahja :D
    Kahvia en pysty enää kuuden jälkeen juomaan, muuten menevät yöunet :D

    Tuollaisesta ei ole kokemusta, mutta kuulostaa hirvittävältä :(

    VastaaPoista
  6. Mä olen perhepiirini ja sukunimi (miestäni ja lapsia lukuunottamatta) ainut, joka ei kahvia juo.
    Joskus ystävällä käydessäni olen juonut kupillisen-pari ja tuo kuvailemasi olotila on kyllä ollut sitten tuttu.. Eli kofeiininsietokykyni on huono. Mutta en kyllä kahvia elämääni kaipaakkaan��

    VastaaPoista
  7. Mä juon yleensä yhden kupin kahvia aamuisin, maidolla. Saatan joskus päivällä juoda kupin jos toisenkin. En ole kokenut yliannostusta vaikka olisin juonut enemmän, mutta jos juon liian myöhään niin menee kyllä yöunet helposti :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!