Kaksplus.fi

21. joulukuuta 2016

Nuorena naimisiin viisi vuotta sitten

Viime lauantaina me vietimme Samin kanssa jo viidettä hääpäiväämme. Ihan hassua ajatella, että ollaan oltu jo viisi vuotta naimisissa! Aika kuluu nopeaan ja hääpäivän valokuvia katsellessani oli pakko nauraa kuinka kakaroita silloin olimmekaan! Naimisiinmeno nuorena parikymppisenä pariskuntana on ollut ihan hyvä juttu, mitä sitä turhaan odotella. Tuossa vaiheessa olimme tunteneet hieman vajaat puolitoista vuotta, esikoisemme oli kahdeksan kuukauden ikäinen ja odotimme toista lastamme raskausviikolla 12. Menimme kihloihin vahingon kautta neljä kuukautta ennen häitä ja häät järjestettiin siis melko pikaisella aikataululla. Meidän kihlauksesta voi lukea enemmän täältä ja alkuperäinen hääpostaus viiden vuoden takaa löytyy täältä

Jenni&Sami_107b Jenni&Sami_172c

Nuorena ja lyhyellä varoitusajalla naimisiin menemisessä oli monta hyvää puolta. Emme tienneet kaiken maailman tuhrista häähömpötyksistä, vaan häät olivat melkoisen yksinkertaiset ja vaatimattomat. Järjestelyiden suhteen ei ollut aikaa muuttaa mieltään miljoona kertaa tai muuttua bridezillaksi. Jos nyt pitäisi järjestää häät uudelleen muuttaisin ehkä joitakin asioita, mutta tuo päivä oli meille niin tärkeä ja ihana sellaisenaankin, ettei siitä ole valittamista. Saattaisin myös suunnitella perheenlisäyksen hankinnan sen mukaan, etten olisi häissäni raskaana. Polttareiden ja häiden juhlinta sujui aivan mainiosti selvinpäin, mutta olisihan se kieltämättä ollut kivaa myös nauttia siideriä kavereiden kanssa polttareissa tai juoda viiniä ja skumppaa häissä. 

Yleensä olemme viettäneet hääpäivää rennosti ilman suuria juhlallisuuksia. Ollaan taidettu muutamana vuonna käydä syömässä, mutta ei sen kummempaa. Muistan erään katastrofisen hääpäivän vuodelta 2014, jolloin muutaman kuukauden ikäinen Hugo oli vielä kovasti rinnassa kiinni eikä suostunut juomaan pullosta ollenkaan. Olin hävittänyt vihkisormukseni jonnekin vauvauinnin jälkeen ja olin ihan maani myynyt. Kulutimme siis suurimman osan illasta uimahallin parkkipaikalla etsimässä sormustani mudan keskeltä taskulamppujen valossa löytämättä sitä. Palasimme kotiin surkeina jotta pääsisin imettämään Hugoa. Lopulta sormukset löytyivät päälläni olleen hupparin taskusta ja huojentuneina yritimme vielä päästä hääpäivän tunnelmaan, mutta turhaan. Kävimme lopulta vain kahdestaan ruokakaupassa, sellainen upea hääpäivä. Viisi vuotta on kuitenkin jo hieman isompi saavutus, onhan se puoli vuosikymmentä. Tällä kertaa juhlimme siis hieman paremmissa puitteissa ja varasimme juniorisviitin samasta hotellista jossa vietimme aikoinaan hääyötä, eli Helsingin Crowne Plazasta. Nuorina ja köyhinä yövyimme tuolloin ihan perushuoneessa, mutta tällä kertaa halusimme hieman paremman huoneen. Juniorisviittikään ei ole mikään superdeluxe-luksushuone, mutta se oli tilava isoine kylpyhuoneineen ja erillisine oleskelutiloineen.

DSC_0330_1 _DSC0830_2 _DSC0838_1 _DSC0851_1 _DSC0852_1

Lähdimme hotellilta keskustaan syömään ravintola Bravuriaan. Tarkoitus oli syödä ihan pitkän kaavan kautta, mutta aperitiivien, alkupalojen ja pääruoan jälkeen oli todettava että jälkiruoka saa jäädä toiseen kertaan. Ruoka oli herkullista ja ravintola oli tunnelmallinen. Minä söin alkupalaksi pienen salaatin ja Sami söi bruschetta-leivän. Pääruoaksi valitsin itselleni lohipastaa ja Sami söi pihviä rosmariiniperunoiden ja kasvisten kera. Iloisen puheensorinan keskellä saatiin olla ihan rauhassa, vaikka ravintola olikin melkoisen täynnä. Ruoan jälkeen palasimme takaisin hotellille lepäileämään ja oleskelemaan. Loppuilta menikin sitten huoneessa löhöten, sillä mua alkoi väsyttämään niin kovasti etten jaksanut enää lähteä minnekään. Hyvin nukutun yön ja rauhassa nautitun herkullisen aamiaisen jälkeen Sami lähti äidilleen hakemaan lapsia ja minä suuntasin vanhempieni luokse perinteistä leivontapäivää viettämään.

DSC_0320_1 DSC_0324_1 DSC_0327_1 IMG_20161218_110055 IMG-20161218-WA0002_1

Mietin pitkään onko ihan tyhmää laittaa rahaa hotellihuoneeseen, kun asutaan lyhyen bussimatkan päässä Helsingin keskustasta. Mulla on huono tapa pihistellä rahojen kanssa niin, että mitä enemmän rahaa on sen vähemmän niitä haluan käyttää. Sami kuitenkin pitää huolen muistuttamalla mua siitä, että rahat tuo enemmän iloa käytössä kuin pankkitilillä. Pienen ja vaatimattoman hotellilomamme tärkein asia oli, että saimme olla yhdessä ja saimme rauhallista aikaa ihan kahdestaan. Olisihan sitä voinut säästää rahat hotellihuoneesta ja löhötä omassa kodissa sohvalla Jyrki Sukulan hotellikunnostusta tuijotellen, mutta arkisuudestaan huolimatta lyhytkin yhden yön loma oli jotain spesiaalia. Sen takia sitä rahaa säästetään, jotta pystyy tekemään erityisinä päivinä jotain erityistä. Puhtaissa prässätyissä lakanoissa nukkuminen, kuumaan kyplyyn pulahtaminen ja runsas, tuore aamiainen jonka eteen ei tarvitse tehdä mitään - jo se riittää tekemään arki-irtiotosta jokaisen euron arvoisen. 

Miten te vietätte hääpäiviä tai muita vuosipäiviä? Juhlallisesti vai ihan arkisesti?

Kuvat ovat pääosin puhelinlaatua. Seuraa Instagramissa @jenskujne

4 kommenttia:

  1. Jee, minilomat ovat kivoja! Ehdottomasti välillä kannattaa käyttää rahaa pieneen hemmotteluun. Kyllä sitten jaksaa taas arkeakin paremmin, kun välillä saa hengähtää poissa kotoa. Onnea hääpäivän johdosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, hyvää se teki vaikka niuhotinkin vähän rahasta :D kyllä se oli sen arvoista! kiitos :)

      Poista
  2. Myöhästyneet onnittelut teille! Meillä hääpäiviä on takana 11. Niistä 8 on kulunut joko imettäen tai raskaana ollessa. Tavoitteena on ollut käydä hienommin syömässä hääpäivänä. Ei ole kovin usein toteutunut. Joskus suunniteltiin, että 10-vuotispäivänä tehdään jotain spesiaalia esim. mennään New Yorkiin. Käytiin sentään katsomassa Chicago-musikaali...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi teillä onkin pitkä avioliitto jo takana, onnea! :) Ja kiitos onnitteluista <3 Toivottavasti saatte vielä joku kerta järjestettyä jonkun tosi spesiaalin jutun hääpäiväksi! Vaikka tärkeintähän on, että on mukavaa yhdessä, oli sitten ihan vain kotona tai sitten jossain matkalla tai missä lie :)

      Poista

Kiitos kommentista!