Kaksplus.fi

28. lokakuuta 2016

Avuton autoton äiti

Meillä on ollut oma auto nyt kaksi vuotta. Sitä ennen lainasimme vanhempieni autoa aina tarpeen vaatiessa, eikä ongelmia liikkumisen suhteen ollut. Kahden lapsen kanssa matkustaminen julkisilla kulkuvälineillä sujui hyvin, kun molemmat sai teljettyä tuplarattaisiin ja myöhemmin matkarattaisiin ja seisomalaudalle. Hugon syntymän jälkeen ostimme oman auton, koska ajatuksena esimerkiksi kerhoon menemiset ja sieltä hakemiset tuntuivat liian vaivalloisilta kolmen lapsen kanssa bussilla kulkien. Muutenkin suhteellisen vilkkaat aamut saisivat yhden stressitekijän lisää, kun pitäisi ehtiä tiettyyn bussiin ollakseen ajoissa siellä missä pitää. Jos automme on ollut huollossa, niin olemme aina onnistuneet järjestämään vanhempieni auton lainaan. Esimerkiksi pari viikkoa sitten tapahtunut kolari sattui niinkin sopivaan ajankohtaan, jos näin voi sanoa, että vanhempani olivat ulkomaanmatkalla ja pystyimme lainata heidän autoaan koko sen ajan kun oma automme oli korjattavana.

DSC_1184_1

Eilen Samin lähtiessä töistä kotiin auto hajosi kesken matkan. Emme vielä tiedä missä vika on, mutta auto jouduttiin kuitenkin hinauttamaan korjaamolle emmekä tiedä kauanko korjauksessa kestää. Vanhemmilta auton lainaaminen ei onnistuut ja tähän hätään emme saaneet korjaamoltakaan sijaisautoa, joten muskarireissu olisi hoidettava muilla keinoin. Stressasin asiaa jo koko eilisillan, koska tiedän että ollaan hitaita aamuisin ja lapset eivät käsitä kiirettä samalla tavoin kuin aikuiset. Ei siinä auta hoputtaa, että sukat jalkaan ja jugurtti naamariin, nyt on juostava bussiin. Tunsin syyllisyyttä jo siitä, että ajattelin jättäväni muskarit väliin tällä viikolla. Miksi lasten täytyisi jäädä pois kivasta harrastuksesta ja kärsiä siitä, että äiti on uusavuton bussimatkustaja joka stressaa liikaa kaikesta? Päätin siis tsempata itseäni, suunnitella ja mennä mahdollisimman monesta kohtaa sieltä, missä aita on matalin.

DSC_1180_1

Pakkasin illalla vaatteet valmiiksi pinoihin, jotta lapsilla olisi helppo pukea. Ostin kaupasta evästä, joka kävisi aamupalan sijaan bussireissulla syötäväksi. Aamulla ei tarvitsisi kuin pukea ja lähteä, hampaatkin voi pestä muskarista kotiin tullessamme. Katsoin bussiaikataulut valmiiksi ja painoin mieleen vielä kakkosvaihtoehdonkin, jos ensimmäiseen bussiin emme kerkeäisi. Asetin jopa herätyskellon aamuksi, jotta varmasti heräisimme riittävän ajoissa. Sit ei muuta kuin bussipysäkkiä kohti. Bussiin päästyämme evääksi banaania ja karjalanpiirakkaa. Matka sujui rattoisasti ja pojilla oli kivaa. Matka kaatosateessa bussipysäkiltä muskariin oli vähintäänkin mielenkiintoinen, kun sateenvarjo huojui tuulessa ja lätäköt loiskivat kumisaappaiden alla. Ehdittiin kuitenkin ajoissa perille. Kotimatkalle sain onneksi järjestettyä kyydin, muskarista väsyneinä ja nälkäisinä lapset olivat jo sen verran levottomia, etten tiedä miten oltaisiin pärjätty kotiin asti menettämättä hermojamme koko sakki. 

DSC_1171_1

Oikeasti on aika noloa, kuinka suuren sirkuksen tein siitä, että auton sijaan mentäisiin muskariin bussilla. Ties kuinka moni kulkee aamuisin bussilla päiväkodin kautta töihin ja iltapäivällä takaisin vailla ongelmia. Olen luonteeltani melkoinen kontrollifriikki ja bussilla kulkemisen sijaan suurin vastoinkäyminen taisi olla se, että jokin juttu pitäisi yhtäkkiä tehdä erilailla kuin aiemmin. Onhan se elämä hankalaa, jos sen sellaiseksi tekee. 

Kuljetteko te päiväkotiin, töihin ja harrastuksiin autolla vai julkisilla?

20 kommenttia:

  1. Julkisilla. Aamulla lapset bussilla päiväkotiin ja itse seuraavalla kouluun. Sama takaisin tullessa. Jos tahdon ehtiä kouluun 8.15, pitää lapset saada 6.35 bussiin, viimeistään 6.58 bussiin, koska oma koulumatkani kestää vähintään 45min, riippuen ruuhkasta. Viikon kauppaostoksia vihaan raahata bussilla ja jos mahdollista, niin yritän saada autokyydin, mutta kyllä se ilmankin onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taidan olla kyllä vähän turhan auton mukavuuteen tottunut, kun noin ison ahdistuksen sain aikaan yhdestä bussireissusta. :D varmaan kuulostaa tsi pöljältä surkuttelun aiheelta teille, jotka kuljette bussilla kaikki päivät.

      Poista
  2. Voi sitä esim. pyörälläkin mennä. Pienet lastenistuimiin tai peräkärryyn ja isommat ajamaan omalla pyörällä. Riippuen mm. bussien vuorovälistä ja bussireitin kiertelevyydestä pyörä saattaa olla kokonaismatka-ajan osalta niitä nopeampi vaihtoehto pitemmilläkin matkoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, pyöräilykin on aika nopea tapa liikkua! Siinä välttää myöskin sen, että minuuttiaikataulussa pitää ehtiä tiettyyn bussiin tietylle pysäkille. :)

      Poista
  3. Toistaiseksi meillä ei vielä ole päiväkotirumbaa, vaan kotiarkea. Kuljemme kaikkialle kävellen, joko rattain, taaperovauhtia kävellen tai manducan kanssa. Jos on pitkä matka, niin tällöin saatamme ottaa bussin.
    -kirmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin mukavaa aikaa, kun ei ole mihinkään kiire, vaan voi mennä taaperon tahtiin :) nauttikaa siitä!

      Poista
  4. Einon kanssa kaksin ollessa totuin kulkemaan julkisilla. Viime kevääseen oltiin yli vuosi ilman autoa ja hyvin meni. Mä vien pojat kävellen tohon lähipäiväkotiin ja ite kävelen tai menen bussilla kouluun. :)

    VastaaPoista
  5. Meillä mies kulkee autolla töihin ja itse kävelen..vien samalla kävellen myös kaksi lasta päiväkotiin. Aluks jännitin kovasti miten lasten kanssa aamulla lähteminen sujuu ja iltapäivällä päiväkodista tuleminen väsyneenä mutta hyvin on mennyt. Välillä vaan vaatii pitkää pinnaa kun jokaista kiveä matkanvarrella jäädään tutkimaan ja välillä olis kiire mutta siitäkin pääsee yli kun varaa aamuisin tarpeeks aikaa matkalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teillä sujuu jalan liikkuminen :) Mä yleensä haen Joelin päiväkodista kävellen, joskus vien aamullakin jalan. Hienosti pikkuveljetkin jaksavat kulkea sen matkan, onneksi ei yleensä kiukuta. Hugo tosin istuu rattaissa yleensä, mutta välillä käveleekin. Ihan totta, että oikealla asenteella ja tarpeeksi ajoissa liikenteessä asiat sujuu yleensä ihan mallikkaasti! :)

      Poista
  6. Vielä toistaiseksi olen kotona mutta aikaisemmin kuljin koulumatkat pyörällä tai bussilla.
    Sitä ennen vein muksun tarhaan ja toisen eskariin toiseen paikkaan.
    Olihan se aika rumbaa mutta selvittiin siitä.
    Kyllä sitä tottuu ja meillä on nyt ainakin ilmasta kun kuljen bussilla nuorimmaisen kanssa niin rattaat,kaksi lasta ( alle 7 - vuotiaat ) ja yksi aikuinen matkustaa ilmaisena bussilla :)
    Kätsyä omasta mielestäni.

    Kyllä meillä auto mutta lapsille se on jännittävämpää kun matkustamme esim mummille bussilla eikä aina omalla autolla.
    Säästää bensaakin siinä sitten samalla.

    Kyllähän monetkin matkustaa bussilla,ei kaikilla sitä omaa autoa ole.
    Ainoa mihin en suostu bussilla lähtemään on kauppareissut.
    Sen viisi kassia kun prismasta kantaa omaan autoon niin kyllä,olen huojentunut että on auto kyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, aikamoista kyllä, hattua nostan näin laiskana autoilijana :D Uskon myös, että siihen tottuisi jos joka päivä julkisilla tai kävellen kulkisi. Täällä meilläpäin myös alle 7-vuotiaat menevät ilmaiseksi ja rattaissa kulkevan lapsen kanssa aikuinenkaan ei maksa. Se kyllä motivoi myös kotiäitejä liikkumaan kodin ulkopuolelle, mikä on hyvä!

      Joo kauppareissut joilta tuodaan koko viikon ruoat olisivat kyllä aikamoinen homma ilman autoa! :D

      Poista
  7. Hienoa, että menitte bussilla eikä jäänyt harrastus väliin. Autottoman lapsiperheen kauppaostokset voi hoitaa netissä esim. kauppahalli24 kautta. Se säästää kivasti aikaa ja toisaalta rahaakin, koska siellä voi helpommin kontrolloida ostosten loppusummaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä, olisikin ollut syyllinen olo jos omasta nössöilystä olisi lapsilta jäänyt harrastus väliin :) Nuo nettikauppa-systeemit ovat kyllä fiksuja, varmasti monen perheen avuksi!

      Poista
  8. Kävellen ja julkisilla kuljetaan, sillä perheessä ei ole edes ajokorttia saati autoa :) Aina sitä jotenkin on perille päästy, mutta joskus stressaa kyllä sitä, että mahtuuko bussiin, jos on vaikkapa joku todella tärkeä meno ja jotkut kulkevat jopa yhden pysäkin välinkin bussilla, eli täyttä on. Ja kurja sää lisää aina sitä ketutuskerrointa, sillä olisihan se kiva kulkea ovelta ovelle ilman kastumista (siis vaikkei lapsia olisikaan).

    Ollaan kuitenkin onnekkaita siinä mielessä, että harvaan paikkaan täytyy mennä edes julkisilla, vaikka asutaankin "maalla". Omat työmatkani kuljen bussilla, mutta muualle on kävelymatka, jos ei ota huomioon vaikkapa jotain satunnaisia sairaalakäyntejä tai kyläilyä jossain vähän kauempana. Päiväkotikin on niin lähellä, ettei tarvitse edes rattaita mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai harmittaa, jos bussiin ei mahdu ja siellä paikan vie joku yhden pysäkinvälin kulkija. Vaikka (ainakin täällä) ilmaiset bussit onkin rattailla kulkeville, niin ihan liian laiskaksi sitä ei silti kannata ryhtyä ;) Kun meillä oli vain kaksi lasta eikä autoa ja kuljimme tuplarattailla oli monesti myös se stressi aina, että mahtuuko bussiin.

      Kiva että teillä on lyhyet välimatkat paikasta toiseen. Me ei kyllä oikein pystyttäisi kulkemaan kaikkialle kävellen, kerhoon on hieman alle 4 km matka, mutta siinä menisi helposti ainakin tunti suuntaansa, kun lasten kanssa kulkee. Kauppaan ja päiväkotiin on lyhyempi matka, harrastuksiin vielä pidempi. Onneksi julkinen liikenne kulkee ainakin vielä, ennen kuin espoon sisäiset suorat bussiyhteydet lopetetaan länsimetron takia. Sitten sitä saakin vaihtaa bussista metroon ja metrosta taas bussiin että pääsee sinne, minne aikaisemmin pääsi yhdellä bussilla ovelta ovelle :/

      Poista
  9. Ollaan sekakäyttäjiä. Onneksi lasten hoitopaikka ja koulu ovat kävelymatkan pääsä. Noin yleisesti ottaen suosin pyörää ja bussia ja haluan näyttää esimerkkiä myös lapsille. En kuitenkaan stressaa asiasta ja välillä ihan vaan mukavuudenhalusta mennään autolla. Myönnän että kun olen tuulessa ja tuiskussa pyöräillyt töihin ja takaisin, hakenut lapset ja laittanut ruoan, niin ruokakauppaan tai lasten harrastuksiin lähtiessä auto on aika houkutteleva vaihtoehto varsinkin näin pimeään aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä myös aina mahdollisuuksien mukaan kuljen päiväkotiin/päiväkodista kotiin kävellen, juuri siksi että he oppisivat samalla ettei lyhyitä "turhia" matkoja tarvitse kulkea autolla. Ellei sitten tosiaan ole kassikaupalla ruokaa tai muuta mukana, tai kiire jonnekin. :)

      Poista
  10. Mä oon just sellainen bussimatkojen stressaaja. Mietin jo raskausaikana, että en sitten halua kovin mielelläni kulkea bussilla lapsen kanssa. Eikä ihan hirveästi ole tullut bussissa rattaiden kanssa istuttuakaan. Oon niin tottunut kulkemaan joko kävellen tai sitten autolla pidemmät matkat, että se bussiin kapuaminen tuntuu ihan hirveän stressaavalta! :D Musta olisi niin mieletön ajatus, että nyt veisin lapsen päiväkotiin bussilla, meillä hänet viedään autolla aamuisin. Muutoin kyllä kuljen omia matkojani bussilla, mutta jotenkin vaan se lapsen vieminen bussiin kauhistuttaa. Vaikkei siihen ole mitään muuta syytä kuin se, että olen tottunut kulkemaan lapsen kanssa omalla autolla. Junilla kulkeminen sen sijaan lapsen kanssa on mulle ihan ok:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ihan sama! :D julkisilla voi hyvin mennä yksin, mutta lasten kanssa aina joko autolla tai kävellen. Kaikesta sitä ihminen itselleen stressin aihetta kehittääkin :'D

      Poista

Kiitos kommentista!