Kaksplus.fi

16. toukokuuta 2016

Valmiina veitsen alle

Huomenna se koittaa, nimittäin kauan odotettu leikkauspäivä. Kaikki valmistelut on tehty ja nyt jää aikaa vain jännittämiselle. Leikkausta varten olen ostanut tukisukat, käynyt tarvittavissa verikokeissa, putsannut kynsilakat pois ja pakannut sairaalakassiin mukavaa vaatetta ja eväitä. Tukiliivit odottavat sairaalalla ja kyydit sairaalaan sekä kotiin on hommattu. Lasku on maksettu ja viimeiset tissittömät kuvat otettu (ennen-jälkeenkuvia on siis tulossa, ei mitään nakuilua kuitenkaan). Sami jää huomenna vajaan viikon lomalle ollakseen apunani kotona kipeimpien aikojen läpi. 

IMG_20160513_144853

Huomenna on luvassa aikainen aamu ja jännittää ihan kamalasti! Olen tähän asti pärjännyt todella hyvin olemalla ajattelematta koko leikkausta, mutta nyt se todellisuus on iskenyt, että huomenna se todellakin tapahtuu! Leikkaus itsessään ei niinkään pelota, onhan kirurgi Suomen parhaimmistoa ja hänelle toimenpide on rutiinihomma. Minua ahdistaa tällä hetkellä eniten se kipu, joka koittaa leikkauksen jälkeen ja se, että joudun olemaan yksin sairaalassa vuorokauden verran. Ja mitä jos en olekaan tyytyväinen uusiin rintoihini? En edes muista miltä ne konsultaatiossa näyttivät! Tietenkään ne eivät tule olemaan lopullisessa muodossaan vielä kuukausiin, ja varmasti tulen niihin tottumaan, mutta jännittää silti. 

Samin loman jälkeinen aika jännittää myös. Miten saan Hugon yksin autoon ja autosta pois, kuinka onnistuu kakkapyllyn pesu ja osaako Hugo jollain konstilla itse kiivetä syöttötuoliin ja sieltä pois? Kuinka jaksan hoitaa lapsia päivät Samin ollessa töissä ja kauanko pahimmat kivut kestävät? Mielessä pyörii monta kysymystä. Uskon kuitenkin, että oikealla asenteella pärjätään vaikka pää kainalossa. Perheemme auttavat meitä mahdollisimman paljon, jos tarve vaatii, mutta haluaisin kyllä uskoa pärjääväni itsekin tuon ensimmäisen viikon jälkeen.

IMG_20160416_155214

Pelon ja jännityksen lisäksi olen kuitenkin todella innoissani! Vihdoin haaveni toteutuu, se haave jonka luulin pelkuruuteni takia jäävänkin pelkäksi haaveeksi. Voin sanoa lopulliset heipat istumattomille rintaliiveille ja paksuille toppauksille, poikamaisen litteälle vartalolle. Vaikken ehkä tänä kesänä vielä uskalla kovin paljoa ilman tukiliivejä olla, voin olla itsevarmempana rannalla ja kesävaatteissa miettimättä miten lapsekkaalta näytän litteällä rintakehälläni. Vaikka joudun todennäköisesti luopumaan monista lempivaatteistani, uskon löytäväni paremmin istuvampia ja naisellisuuttani korostavampia vaatteita.

Päätökseni olla avoin leikkauksesta niin tällä blogissa kuin oikeassakin elämässä on ollut todella hyvä. Olen kertonut asiasta avoimesti lähes kaikille tuttavilleni ja olen saanut todella hyvää ja rohkaisevaa palautetta joka suunnasta, jopa miehiltä (yleensä kun oletetaan, että miehet arvostavat luonnollisuutta enemmän kuin silikonitissejä). Tyttökaveritkin ovat varanneet jo puristeluvuoroja. Itse uskon, että oli mies tai nainen niin itsevarmuus on viehettävää, oman kehonsa häpeäminen ei. On samantekevää, onko vartalo luonnollinen vai jollain tavoin muokattu, kunhan ihminen on itseensä tyytyväinen. Jos joku pitää minua jatkossa pelkkänä silari-Jenninä niin sitten pitää. Isommat tissit eivät vaikuta luonteeseeni, enkä aio muuttua ykskaks tyhmäksi bimboksi. Olen sama minä, vain isommilla tisseillä.

Seuraa Snapchatissa jenskujne ja Instagramissa @jenskujne jos reaaliaikaiset tissijutut kiinnostaa tulevina päivinä!

43 kommenttia:

  1. Huh rohkea oot! Ja ihana et Sami sai lomaa auttaakseen sua :) tsemppiä toipumiseen!

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä! Kaikki menee varmasti hyvin

    VastaaPoista
  3. Oon kyllä niin kade :DD
    Mutta isosti tsemppiä huomiseen ♡♡

    VastaaPoista
  4. Mä voin tulla auttamaan jos Hugon nostelu käy ylivoimaseks! :D

    VastaaPoista
  5. Oot kyllä tosi rohkea, mutta ihanaa että uskallat toteuttaa unelmasi itsesi takia! Kauanko joudut olemasn "tekemättä mitään" tai mitään raskasta? Mua hirvittää sun puolesta ajatus leikkauksen jälkeisestä ajasta �� Ihan vatsan pohjasta ottaa kun ajattelen miltä tuntuisi nostaa jotai raskasta tai vaikka kaatua vatsalleen!! Ota varovasti, äläkä ota mitään riskejä nosteluissa tai muissa! Viihteellekin kannattaa lähteä vasta kun rinnat eivät ole arat ettei vain humalapäissään käy mitään :D terveisin, hysteerikko joka panikoi näköjään muidenkin puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suositus on 1-2kk oman voinnin mukaan. Muakin hirvittää, voin sanoa! :D Mutta kiva tietää, että joku myötätuntopanikoi siellä ruudun toisella puolella! Mä en onneksi yleensä juo itseäni edes humalaan jos viihteelle lähden, mutta joo aion kyllä olla super varovainen! :) Ehkä mä uskallan sitten synttäreilläni 1,5kk jälkeen ottaa vähän rennommin jos vointi sallii!

      Poista
    2. Viihteelle lähtö on siis suunnitelmissa? Kannattaa ainakin ensimmäinen kuukausi olla ottamatta mitään omaksi parhaaksi! Vaikka ei humalaa vedäkkään niin alkoholi yleensäkin vaikuttaa verenkiertoon yms muuhun joka hidastaa parantumisprosessia :)

      Poista
    3. No siis, ei nyt varsinaisesti mutta jos vointi sen sallii 1,5kk leikkauksen jälkeen niin ajattelin kyllä hieman juhlistaa synttäreitäni. Jos taas on yhtään semmoinen olo, ettei se tekisi hyvää, niin tuskin lähden riskeeraamaan.

      Poista
    4. Minä ainakin uskon että 1,5kk päästä pääset juhlimaan synttäreitäsi, kunhan otat siihen asti rauhassa vaikka tuntisitkin jo olosi normaaliksi! Siinä ajassa arvetkin alkavat jo olemaan hyvässä jamassa! Toivotaan ainakin että sinullakin käy niin sillä olisihan se nyt superia päästä juhlistamaan synttäreitä kera paremman itsetunnon!

      Poista
    5. Olisihan se mukavaa, mutta varovasti täytyy kuitenkin olla :) kerran sitä vaan 25 täyttää :D ja tosiaan kun ei humalaa ole tapana juoda niin riski että on liian varomaton on myös aika pieni :)

      Poista
  6. Toivottavasti tsempit tulee perille ennen leikkaustasi. Minä kävin ottamassa rinnat kaksi vuotta sitten. Minua pelotti myös aivan hirveästi, mutta kaikki meni hyvin! Leikkauksen jälkeen olin tosi kipeä mutta sain buranaa vahvempaa särkylääkettä joka auttoi hyvin. Seuraavat kaksiviikkoa jatkui kipuja, sitten helpotti. Sitä seuraavat kaksiviikkoa oli vielä joitain tuntemuksia mutta kuukausi leikkauksen jälkeen olo oli normaali. Tein itse sen virheen että lähdin ystävien kanssa baariin 3 viikkoa leikkauksesta kun olo tuntui mukamas jo normaalilta. Vaan ei olisi kannattanut, humalassa olin huolimaton ja seuraava päivä olikin yhtä helvettiä krapulan ja rintojen kivun kanssa. 5 päivää tämän jälkeen lähdin mukamas taas normaalina kevyelle lenkille, ja taas sama juttu, joten kokemuksesta kehotan että ota kuukausi rauhallisesti, älä nostele painavia lapsia, tai leiki riehakkaita leikkejä, älä lähde juomaan edes paria se kostautuu, älä käy edes kevyellä lenkillä, syö särkylääkettä ja pyydä tarvittaessa vahvempia lääkkeitä, Suuret tsempit hyvin se menee kunhan otat rauhallisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista, tsempeistä ja omista kokemuksistasi! :) Tällä hetkellä ajatus siitä, että muutkin ovat selvinneet, auttaa mua uskomaan että itsekin selviän :D Hyvä tietää, että rauhalliseen olemiseen todellakin kannattaa ja täytyykin panostaa. Oon itsekin vähän sellainen, että helposti lähden kokeilemaan ja sitten se kostautuu kun ei olekaan ihan kunnossa..

      Poista
  7. Hui, tsemppiä! Mua taas ei ihmetytä yhtään että miehet puoltaa rinnansuurennuksia, se nyt tiedetään että niin monen mielen naismaku on omittu sieltä aikuisviihteestä ja peleistä, joissa isot tissit on normi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, onhan tuokin tavallaan totta :D ehkä se on aika 50/50 :D Kiitos tsempeistä!

      Poista
  8. Tsemppiä! Siinä olet oikeassa, että itsevarmuus kaunistaa :)

    Ei varmastikaan kukaan kuvittele, että silikonit ketään muuttaisi bimboksi vaan että tietynlaiset ihmiset korreloivat itsetuntoansa tissien koon kanssa - se on hassua. Ettei pysty hyväksymään itseään sellaisena kuin on. Mielestäni ongelma on itsetunnossa, ei tisseissä, mutta jos se on keino nostaa itsetuntoa niin jokaisella on vapaus valita. Se ajatusmaailma vain on monille vaikea ymmärtää - miksi tissien koko tuo itsevarmuutta. Itse koen sen melko itsekkäänä ja pinnallisena ajattelutapana. Ei se tissien koko nimittäin tosiaan määrittele ihmistä.

    Mutta kyllä minäkin tuttavaani tsemppaisin ja suhtautuisin positiivisesti, vaikka oikeasti se onkin vähän sääli. Mutta jokainen tavallaan ja en minä muutenkaan ihmisille lado päin naamaa negatiivisia kommentteja vaan pyrin olemaan kohtelias - jätän negatiiviset kommentit sanomatta ja pyrin kommentoimaan jotain positiivista, olin mitä mieltä tahansa. "Pääasia on hyvä itsetunto, olet rohkea" ei sulje pois sitä, että minusta on sääli että tissien koko määrittelee jonkun itsetuntoa ja on pinnallinen ajattelutapa.

    Toivottavasti saat mieleiset tissit ja paremman itsetunnon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja tsempeistä!

      Kävit kommentissasi läpi oikeastaan koko sen tunteiden kirjon, jota olen itsekin tämän asian tiimoilta kokenut. Miksi en kelpaa itselleni sellaisena kuin olen? Parantaako leikkaus oikeasti mun itsetuntoa? Mitä jos keksin vaan seuraavaksi jonkun toisen osan kehoani, jota vihata? Kuten olen aiemmin kertonutkin, mulla on itsellänikin tosi ristiriitainen mielipide tämän tyylisistä leikkauksista.

      Kyllä se on tosi harmi, että ihminen antaa jonkun ulkoisen seikan vaikuttaa itseensä, omakuvaansa ja itsetuntoonsa niin valtavan suuresti. Se ongelmahan tosiaan on vain jokaisen oman pään sisällä - en usko että kukaan muu paitsi ihminen itse pitää itseään "huonompana" vain sen takia, että on pienet tissit tai leveä nenä tai mitä tahansa. Se on turhaa ja pinnallista, siinä olet oikeassa.

      Kiva kun osasit kommentoida asiallisesti vaikka oletkin negatiivinen asiaa kohtaan :)

      Poista
  9. Minulle heräsi hassu kysymys, enkä edes tiedä mistä se kumpusi.. Anteeksi jos kysymykseni ei ole sovelias.. Mutta varmasti lapsetkin jo tuntevat äitinsä "ulkomuodon" saunomisten ja suihkujen kera, mitä vastaat jos lapsesi kysyy sinulta "äiti miksi sinulla on yhtäkkiä rinnat kasvaneet" voiko pienelle pojalle kertoa että äiti kävi ne lääkärissä hankkimassa.. En tiedä miksi tämä minua mietityttää mutta jotenkin jäin pohtimaan että kyllähän lapset sen varmasti huomaavat. Tietävätkö he minne äiti lähtee yhdeksi yöksi huomenna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oon miettinyt paljon miten lapsille tulisi selittää asia mahdollisimman helposti ja lapselle ymmärrettävästi. Enkä ole keksinyt vieläkään hyvää lähestymistapaa asiaan. Lapsille saa tällä hetkellä riittää selitys, että mamma on sairaalassa leikkauksessa ja ei ole mitään hätää, mamma voi hyvin ja tulee vain olemaan kipeä kun tulee kotiin. En tosiaan tiedä miten asian lapsille selittäisi, mutta sitä saa miettiä enemmän sitten, jos ja kun alkaa tulla kysymyksiä mun muuttuneesta ulkomuodosta. Hugo tuskin tulee muistamaan tai tajuamaan mitään, kun on niin pieni, mutta varmasti ainakin viisivuotias jo tajuaa.

      Poista
  10. Tsemppiö! Yks kade myös täälä :'D

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Isosti tsemppiä Jenni! Olet kyllä rohkea täytyy sanoa! Itsekin olen salaa haaveillut raskauksien runtelemien rintojen korjauksesta, mutta en usko että tulen koskaan uskaltamaan tehdä sitä. Niin paljon inhoan sairaaloita, verta, leikkaussalin hajua, tikkejä, verikokeita yms. että en tuskin koskaan tule kaipaamaan kunnollisia rintoja pelkojeni ylitse :/ Mutta on hienoa kuulla että sinä pelkojesi ylikin uskallat toteuttaa toiveesi. Kiva että Samin onnistui jäädä alkuun auttamaan sinua kotiin, hänet taidettiinkin jo kutsua nikon grillijuhliin, toivotaan että olet siihen mennessä jo parantunut ja pärjäät kotona lasten kanssa, pääsevät miehet viettämään iltaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Saya <3 oon tosiaan käynyt ristiriitaa mielessäni ja ymmärrän sun tunteet! Mullakin kesti aikaa tehdä päätös ja onhan sullakin aikaa. Mutta toivottavasti opit elämään rintojesi kanssa, onhan se helpompi, halvempi ja kivuttomampi vaihtoehto :)

      Saan varmasti apukäsiä kotiin että Sami pääsee tulemaan grillibileisiin :)

      Poista
  13. Wow innolla odottelen koska kirjoitat kuulumisia leikkauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotiudun huomenna (keskiviikkona), katsellaan koska jaksan kirjoitella lisää :)

      Poista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkaus on jo ohi, mutta kiitän tsempeistä kuitenkin :) kiva kun jaoit omia kokemuksiasi! Mukava kuulla että sulla meni parantuminen hyvin :)

      Poista
    2. Apua aloin vastaamaan kommenttiin mutta onnistuin puhelimella vahingossa poistamaan kommentin! :D
      Kiva kuulla et leikkaus meni hyvin :)
      Ja on se kaiken arvoista :)

      Poista
  15. Eksyin Facebookin kautta tähän tekstiin ja ajattelin toivottaa tsempit. Itse hankin tissit helmikuussa ja se oli elämäni paras sijoitus, päivääkään en ole katunut. Leikkaus ja siitä toipuminen oli yllättävän helppoa. Leikkauksen jälkeen oli pari päivää kipuja, mutta jo kolmantena päivänä lähdin ihmisten ilmoille ja kävin ystäväni luona vierailulla sekä ajoin autoa. Viikon päästä rintoihin alkoi palautumaan tunto, jolloin alkoi hirveät hermosäryt, sellaiset viiltävät. Sitä kesti 2 päivää. Sen jälkeen oon eläny täysin normaalisti, touhunnut kaikenlaista ongelmitta. Odotin kärsivällisesti kuukauden että sain taas treenata, treenaaminenkin tuntui ihan hyvältä. Ei ole sen jälkeen minkäänlaisia ongelmia ollut, tähän asti. Rakastan nykyisiä rintojani ja tunnen nykyään olevani kokonainen, ehjä oma itseni. Lisäksi kaikki ystäväni ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti. Tsemppiä leikkaukseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että jaksoit kirjoitella omia kokemuksiasi! Vertaistuki on tärkeän tuntuista tässä prosessia eläessä :) Huoli omasta parantumisestakin vähenee kun kuulee muidenkin pärjänneen hyvin :) ja ihana kuulla kuinka positiivisesti leikkaus on suhun vaikuttanut <3

      Poista
  16. Olet fiksu nuori nainen, eikä silikonirinnat tarkoita automaattisesti että sinusta tulisi jokin bimbo! Oikeastaan en usko että voisi edes tulla, sen verran järkevältä vaikutat ja olet perustellut rintaleikkauksen mielestäni hyvin! Eikä ajatuksena ollut että hankimpa nyt isot tissit niin saan miesten huomion :D En voisi edes kuvitella että se Jenni jonka blogimaailman kautta "tunnen/tiedän" alkaisi kohta postailla rintaherutuskuvia avonaisissa paidoissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista! :) Moni tuntuu ajattelevan, että silikonitissit tekee ihmisestä bimbon, mutta hyvä jos kaikki ei ole sitä mieltä! :) En todellakaan usko luonteeni muuttuvan tästä mihinkään :D

      Poista
  17. Saanko kysyä, missä kävit silikonit ottamassa? Itse olen miettinyt laittamista juuri samasta syystä kuin sinä :D Olisi kiva kuulla myös mielipide paikasta ja millaista henkilökuntaa siellä on? :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!