Kaksplus.fi

5. toukokuuta 2016

Päivä suurperheenä

Tänään saatiin päiväksi hoitoon kaksi ihanaa pienokaista, kummityttöni sekä hänen veljensä. Hain lapset aamulla meille ja kotona pojat innoissaan jo odottelivatkin leikkikavereita kylään. Viiden lapsen kanssa päivä sujui ylättävän helposti, sillä jokaiselle löytyi leikkikaveri eikä meidän vanhempien tarvinnut kovin paljoa vahtia lapsia. Lasten leikkejä seuratessa mieli alkoi jo harhailemaan elämää pidemmälle ja sanoinkin Samille, että eikö olisikin ihana tehdä vielä ne kaksoset! No ei kuulemma ollut hyvä idea.. Järkevää tai ei, olen edelleen sitä mieltä, että suurperheen äitinä oleminen olisi ihanaa! En pistäisi pahitteeksi, jos saisin vielä ne kaksi lasta (tyttö ja poika, kiitos), mutta olen kuitenkin täysin tyytyväinen meidän nykyiseen lapsilukuun. Onneksi saan näitä muiden ihmisten ihanuuksia silloin tällöin hoidettavaksi. 

_DSC0224_1 _DSC0325_1 _DSC0271_1

Koska sää oli niin ihana, tultiin sisälle oikeastaan vain syömään. Onneksi ei vielä viety roskiin vanhaa syöttötuoliamme, sillä sen avulla saatiin kaikki mahtumaan saman pöydän ääreen ja pienimmille omat syöttötuolit. Lapset söivät nätisti ruokansa, leikkivät kiltisti ja auttoivat toisiaan siivoamaankin. Osa lapsista nukkuivat päiväunensa ulkona, osa sisällä ja osa jätti kokonaan nukkumatta. Välipalan jälkeen lähdettiin takaisin pihalle ja pidettiin vielä pienet keksi-mehukekkerit auringon paahteessa. Pian lainalasten vanhemmat jo saapuivatkin ja mun ensimmäinen ajatukseni oli, että nytkö he jo tulevat hakemaan lapseni pois? Olisin mielihyvin pitänyt heitä pidempääkin. Hugoa jäi ilmeisesti myös harmittamaan kavereiden kotiinlähtö, sillä hän lähti haaveileva ilme kasvoillaan seuraamaan pois lähteviä lainasisaruksiaan.

_DSC0338_1 _DSC0332_1 _DSC0310_1

Okei, ehkä tällainen päivän mittainen viidenlapsenperhe-leikki oli ihan riittävä. Kavereiden leikkiessä nätisti yhdessä (tätähän kestää yleensä vain hetken, kunnes uutuudenviehätys katoaa, eli ei päde sisaruksiin) kaikki tuntui helpolta. Kaikki pakolliset kotihommatkin sujuivat ongelmitta, oli vain lauma tottelevaisia pentuja. Kaikki meni siis ihan täydellisesti. Olen kuitenki vakuuttunut siitä, että jos lapsia olisi aina näin monta, varsinkin tällä ikähaarukalla (5v, 3v, 3v, 1v, 1v), elämä tuskin olisi näin vaivatonta. Viiden lapsen huolenpito, kasvatus ja riittävä yksilöllinen huomioiminen olisi paitsi henkisesti todella raskasta myös hikistä hommaa, puhumattakaan siitä, paljonko rahaa siihen uppoaisi. Ei voi kuin hattua nostaa suurperheiden vanhemmille! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!