Kaksplus.fi

18. huhtikuuta 2016

Plastiikkakirurgin vastaanotolla

Tissit - niistä olen puhunut aiemminkin. Siitä, kuinka tyytmätön olen omiin rupsahtaneisiin kolmenlapsenäidinrintoihin. Tai pikemminkin niiden olemattomuuteen. Kirjoitin postauksen aiheesta viime syksynä (Postaus tämän linkin takana) ja jo silloin mietin, onko aiheesta sopivaa kirjoittaa julkisesti blogissa. Onko se liian henkilökohtaista, paheksutaanko valintojani, pidetäänkö minua pinnallisena ja tyhmänä ulkonäkökeskeisenä törppönä, tuomitaanko minut, onko tämä edes äiti-ihmiselle sopivaa? Totesin, että paskat. Mun keho, mun elämä, mun valinnat. Olen alusta asti ollut aiheesta avoin, kertonut sukulaisille ja kavereille miettiväni leikkausta. Kaikki minut tuntevat tulevat kuitenkin jossain vaiheessa huomaamaan muutoksen, joten miksi salailla sitä? Samoin, jos lisään tänne blogiin kuvia itsestäni. Rintaimplantit yhdistetään edelleen liian usein vain luonnottoman suuren rintavarustuksen omaaviin kohujulkkiksiin ja aikuisviihdetähtiin. Ehkä omista kokemuksistani kertomalla voisin normalisoida aihetta vähän ja antaa toisenkin näkökulman siihen, miksi joku saattaa haluta rintojensuurennusleikkaukseen. Olen edelleen pääosin turhaa plastiikkakirurgiaa vastaan, mutta olen todennut, että mitäpä muiden ihmisten asiat minulle kuuluu. Leikkauttakoot kukin itseään miten huvittaa, jos on rahaa ja uskallusta ottaa riskit menemällä veitsenterän alle. 

_DSC0178_1

Niimpä otin itseäni niskasta kiinni ja varasin itselleni ajan suomalaiselle huippukirurgille konsultaatioon aiheena rintojen korjausleikkaus - ei suurennusleikkaus. Termi ei sinänsä muuta mitään, prosessi on sama, mutta omaan korvaan se kuulostaa vähemmän pinnalliselta ja hieman hyväksyttävämmältä. Kuten sanoin, olen itsekin hieman ristiriitaisin tuntein asiaa kohtaan. Kuuntelin läheisteni mielipiteitä, opiskelin tietoa leikkauksesta, jälkihoidosta ja mahdollisista riskeistä. Ajattelin, etten häviäisi mitään menemällä kokeilemaan, kuuntelemaan ja pohtimaan tilannettani ammattilaisen kanssa. Aikaa varatessani hieman hämmästyin, että sovittiin alustava leikkauspäivä saman tien - enhän ollut vielä edes varma halusinko ylipäätään mennä leikattavaksi. Ajan kuluessa ja konsultaation lähestyessä huomasin ajattelevani yhä useammin millaista elämäni olisi suuremman rintavarustuksen kanssa. Miltä ne tuntuisivat? Mitkä vaatteistani istuisivat päälle ja mitkä eivät enää mahtuisi? Olisinko itsevarmempi? Osaisinko ikinä tottua ajatukseen, että kehossani on jotain sinne kuulumatonta? Saisiko näin pienistä rinnoista edes tehtyä luonnollisen näköiset, vai paistaisiko implanttien reunat ihoni läpi? Minullahan ei tosiaan ole yhtään mitään alunperinkin pienistä rinnoistani jäljellä kolmen raskauden ja kolmen lapsen imettämisen jälkeen. 

_DSC0183_1

Kirurgin puheille mennessäni kaikki epävarmuuteni katosi. Jo ensi näkemältä lääkäri totesi, että ihmettelee minun pystyvän olemaan näin positiivinen, kun tilanteeni on niin surkea. Lääketieteellisestikin katsottuna rinnoistani ei todellakaan ole mitään jäljellä, pelkät kuopat ja nännit. Yläkroppani on kuin pienellä lapsella, ja se todellakin syö itsetuntoani. Lääkäri sanoi, että minunlaiseni tapauksen kaltaista leikkausta ei koskaan edes luokiteltaisi pelkästään kosmeettiseksi toimenpiteeksi, vain juurikin korjausleikkaukseksi. Testailtiin eri kokoisia ja muotoisia implantteja ja löysimme lopulta parhaimman vaihtoehdon. Implantin koko (390cc) kuulosti todella suurelta, mutta lääkäri sanoi että sen täytyykin olla iso, kun ensin on täytettävä kuopat ennen kuin saa rintaa edes esille kehosta. Rintojen koko tulee kuitenkin olemaan kehooni sopiva ja mahdollisimman luonnollinen. Implantit ovat pisaran malliset ja ne tilataan täsmälleen oikean kokoisiksi mittojeni mukaan. Toimenpide riskeineen pelottaa tietenkin, mutta uskon silti lopputuloksen olevan jokaisen euron arvoinen siitäkin huolimatta, että tähän uppoaakin järjettömän suuri määrä niitä euroja. En oikein tiedä mitä muuta tässä vaiheessa kertoisin, joten kysykää jos teille tulee jotain mieleen.

41 kommenttia:

  1. Olet siis todella menossa? Itseäni jäi kiinnostamaan paljon moinen maksaa? Sitäkin kummastelee että jos tarkoituksena olisi saada vielä yksi lapsi niin odottaisin rintaleikkausta siihen asti että lapsille on täysi. Leikkaus on sen verran kallis ettei sitä jatkuvasti halua olla korjattavissa tissejä. Uusi imetys tietenkin onnistuu implanttien kanssa, mutta voi saada myös ne roikkumaan, turpoamaan luonnottomiksi maidon nousun vuoksi ja sitten taas joutuu korjaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä mä olen nyt päätökseni tehnyt :) Meillä hyvin todennäköisesti lapsiluku jää kolmeen, eikä kirurgi poissulkenut sitä, ettenkö voisi tulla raskaaksi ja imettää vielä implanttien laiton jälkeenkin. Aina se ei edes vaadi uusintaleikkausta, tosin senhän tietää vasta sitten jos/kun sellaisessa tilanteessa on miten kehon muutokset vaikuttavat implantteihin. Hinta riippuu monesta eri tekijästä, kuten implantin laadusta/muodosta/koosta, leikkauksen suorituspaikasta, sairaalassaoloajasta, yms. Useampi tonni siihen kuitenkin menee :D Oman leikkauksen+lisäkulujen hintaa en vielä ihan tarkalleen tiedä. :)

      Poista
  2. En ikinä uskoisi että todellakin tulen tämän sinulle sanomaan! Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja harmittaa jo etukäteen, mutta pakko sanoa että, mielestäni sinusta on tullut hieman pinnallinen. Tai ehkä sinusta ei ole tullut, mutta blogi antaa ymmärtää. Ennen ei ollut hienostunutta sinunkin vaatteita, mekkoja, tekstissä, feikkiripsiä ja laitettua kynsiä. Tykkäsin siitä se oli todella aitoa meininkiä. Tykkään omalla tavalla tästäkin tyylistä kirjoittaa ,mutta jokin mättää. En halua loukata sinua! Toivon että ymmärrät mitä tarkoitan. Loppuun voisin kysyä miten on mahdollista että rintojen kohdalla on kuopat? Rintojen Allahan menee rintalastan, jossa ei pitäisi olla kuoppia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Harmi, että sulle on tullut sellainen kuva että oon pinnallinen, tai muuttunut pinnallisemmaksi viimeaikoina :D Totta se ehkä jossain määrin onkin, sillä olen Hugon syntymän jälkeen ihan tarkoituksella ottanut aikaa panostaakseni itseeni - puklunhajuinen verkkarimutsi sotkunutturalla on ehkä "aidompaa", mutta olen huomannut positiivisen eron omaan henkiseen hyvinvointiini, kun peilistä katsoo itseensä tyytyväinen Jenni, eikä äitiyteen hukkunut varjokuva.

      Noita kuoppia minäkin hieman mietin, kun lääkäri rintojani sellaisiksi kuvaili :D Mutta esimerkiksi sivuprofiilissa mun rintakehä tulee ulommas kuin rinnat, eli ne tosiaan on tavallaan kuopalla. Mun rinnoissa on siis vain lihas ja iho, mutta ei ollenkaan muuta rintakudosta, kuten rasvaa yms. Pahoittelut oudosta selityksestä! :D

      Poista
  3. Kuulostaa kyllä todella pinnalliselta, varsinkin puolusteleva tapasi kertoa asia. Eritoten tapa kertoa lääkärin sanomiset, hänhän on myymässä sinulle tuotetta/palvelua, joten mitä kuvittelit hänen sanovan ja miten asian muotoilevan? Ja anteeksi, mutta mikä korjausleikkaus ("ei vain kosmeettinen"), mitähän leikkauksella korjataan muuta kuin rintojen kosmeettista ulkonäköä? Alkoi ihan naurattaa tuo asian muotoilu :D

    Mutta kukin tavallaan, valitettavasti tuollaiset seikat leimaavat ihmistä syvälle, laajalle ja kauas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, en sitten vissiin osannutkaan selittää asiaani kuten halusin. :D Kyllä jaksan uskoa, että lääkäri kertoo mielipiteensä suoraan, ajattelematta sitä saako hän minusta maksavan asiakkaan vai ei. Korjausleikkauksella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, kuin rintojen fyysisiä puutteita korjataan. Mulla on iho ja rintalihakset, mutta muu rintakudos puuttuu. Samalla tavalla esimerkiksi rintasyövän takia poistetun rinnan suurentaminen implantilla, on korjausleikkaus - sillä rintaa ei ole ja sellainen rakennetaan keinotekoisesi kehoon. Siinä mielessä se eroaa "vain kosmeettisesta" leikkauksesta, jossa ihmisellä saattaa olla ihan normaalin kokoiset rinnat, mutta haluaa suurentaa niitä muuten vaan. Mutta joo, kuten tuossa kirjoitinkin, niin sama asiahan se käytännössä kuitenkin on vaikka leikkaus kulkisikin eri nimellä. :)

      Harmi, että olet sitä mieltä, että tällaiset asiat leimaavat ihmiset. Itse pyrin siihen, etten tuomitse ihmisiä tatuoinneista, lävistyksistä, botoxista tai vaikkapa sitten rintaimplanteista. Onneksi minulle riittää, että olen tyytyväinen itseeni, enkä sitä mitä muut minusta ja feikkitisseistäni ajattelee.

      Poista
    2. Rintasyöpäpotilaalta poistetaan rinta, joka korvataan implantilla. En ymmärrä, että samassa lauseessa edes puhutaan rintojen suurennuksesta kosmeettisin perustein. En tuomitse silikoneja, mutta sairauden hoito on kuitenkin asia erikseen.

      Tuo leimaaminen on tuttua omasta tuttavapiiristäni; muutama tyyppi on ottanut silikonirinnat ja se kyllä otetaan usein esiin kun heistä puhutaan ("Niin se on se, jolla on ne silikonit") ja se rinnastetaan itsetunto-ongelmiin, heitä yleisesti ottaen pidetään tavallista pinnallisempina sekä kykenemättöminä hyväksymään itseään sellaisena kuin on (ja tottahan se on), vaikka rintojen suurennus mielestäni onkin melko itsekäs ratkaisu (otetaan erilaisia riskejä ulkonäköperustein). Ja kyllä, heidät koetaan melko bimboiksi, varsinkin miesten osalta, mutta hyvin vahvasti myös naisten. Eli kyllä se leimaaminen on tullut huomattua omassa ystäväpiirissä.

      Poista
    3. No se nyt oli lähinnä viitteellinen vertaus, tuo rintasyövän takia poistettu rinta-juttu. Mun tilanne ei tietenkään ole siihen verrattavissa, mutta kuten johonkin kommenttiin jo vastasin, mun rinnoissa on selkeitä rakenteellisia puutteita. Eli en silti vertaisi omaa tilannettani myöskään vain kosmeettisista syistä tehtäviin leikkauksiin :)

      Tuo on kyllä ihan tosi kurja juttu, että leimaaminen on noin yleistä ja vahvasti esillä edelleen, vaikka maailma muuttuu ja kehittyy päivä päivältä suvaitsevammaksi ihmisten erilaisuuksia ja päätöksiä kohtaan. En siltikään oikein ymmärrä, onko se itsekkyys sitten niin kovin väärin? Ihminen on aika itsekäs eläin ja tietenkin sitä saa elämässään tehdä asioita joista vain itse hyötyy (=olla itsekäs). En vain ymmärrä mitä eroa siinä on, onko itsekkyydessä kyse siitä, että käyttää vaikka tunnin päivässä meikkaamiseen näyttääkseen hyvältä, tai tuhlaako kauniisiin vaatteisiin satoja euroja kuukaudessa, vai käykö leikkauksessa jonka tulos parhaimmillaan kestää läpi elämän?

      Poista
  4. Minusta todella hyvä päätös mennä rintojen korjausleikkaukseen jos se tekee sun elämästä parempaa.. eikä sun tarvi muille ihmisille perustella valintojasi. :)

    VastaaPoista
  5. Iso peukku sinulle! Rohkeaa kertoa asiasta näin avoimesti kun netissä on niin helppoa anonyymisti arvostella. Minusta ei ole ollenkaan pinnallista tehdä jokin toimenpide, jos se vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. Ja vaikka olisikin, niin mitä sitten? Tsemppiä kovasti leikkaukseen! Tykkään blogistasi kovasti, täälläkin eletään kiireistä pikkulapsiarkea vaikka olenkin sinua melkein 15 vuotta vanhempi. Iloista kevättä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elsis! Uskon todellakin, että tämä vaikuttaa itsetuntooni positiivisesti, sillä rintani ovat aina olleet sellainen epävarmuuden kohde. Tietenkin tärkeintä on kuinka itse viihtyy kehossaan, eikä niinkään miltä muiden silmissä näyttää :) Kiva kuulla, että tykkäät blogistani ja ihanaa kevättä teillekin!<3

      Poista
  6. Rohkea postaus :) mikäs siinä jos itse haluaa. Eihän se nyt mitenkään kovin pinnallistakaan ole vaikka ulkonäköön liittyvää onkin. Kyllä mäkin oon miehelle jo uhonnut, että kun tarpeeks monta lasta oon imettänyt niin sit pääsee tissit kirurgin tiskille. Saa nähdä mitä mieltä oon asiasta sitten myöhemmin. Nyt se ainakin tuntuu ihan luonnolliselta ja hyvältä ratkaisulta. Kunhan itse viihtyy ja tuntee olonsa hyväksi. Tärkeää on, että tykkää siitä joka peilistä katsoo. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matu<3 Joo eihän sitä tiedä miltä tissit näyttää kun on tehnyt lapsensa valmiiksi, eikä ajatus vielä situta menemään tai olemaan menemättä leikkaukseen! Musta ois vaan kiva että ihmiset tajuaisi että joku muukin voi (ihan hyvästäkin syystä) haluta silikonitissit, eikä vaan siksi, että voisi niiden avulla tyrkyttää itseään jossain seiskan palstalla :D

      Poista
  7. Oho, jään mielenkiinnolla seuraamaan tätä hommaa, toivottavasti postaat asiasta lisää myöhemmin! Tsemppiä operaatioon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Postailen varmasti vielä lisää, kerta aihe on monille mielenkiintoinen :) Kiitos tsempeistä!

      Poista
  8. Tosi hienoa, että uskallat kertoa omista ajatuksistasi näin avoimesti! Jokainen tehköön omalle keholleen mitä haluaa, jonkun mielestä se on pinnallista jonkun mielestä ei. Itse en ymmärrä miksi pitäisi moralisoida toisen valintoja. Se ei ole keneltäkään pois vaan päin vastoin. Jos tunnet itsesi epävarmaksi etkä viihdy omassa kehossasi täysin, niin miksei omaa kehoaan saisi muokata sellaiseksi, että viihdyt siinä koko elämäsi ajan? Se että viihdyt omassa kropassa vaikuttaa myös läheistesi elämään-hyvä olo näkyy, kuuluu ja tuntuu!:) Tässä voisinkin herättää ajatuksia, että miksi lihasten kasvattaminen ja urheilu kehon muovaamista varten on vähemmän pinnallista, kuin silikonirinnat? Tai jos rintasyöpää sairastanut haluaa korjauttaa leikatun rinnan, miksei se ole yhtä pinnallista, kuin imetyksestä latistuneiden rintojen korjaus? Tsemppiä leikkaukseen ja nauti elämästä täysin rinnoin!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä ihan asian juuressa, just noin itsekin ajattelen. On hassua, miten plastiikkakirurgiset toimenpiteet tuomitaan niin jyrkästi, silti irtoripset, kynnet, contouringit, push-up liivit ja peppua muokkaavat housut sun muut on ihan ookoo. Kiitos kommentista ja tsempeistä <3

      Poista
  9. Itse kävin eiran sairaalassa korjausleikauksessa viime syksynä. Alunperin mulla oli a-kupit, maidon noustessa ja imettäessä ne kasvoivat b-kupin kokoisiksi ja vihdoinkin olo oli naisellinen ja varmempi. Imetyksen jälkeen rinnat muuttuivat pieniksi aaa-kokoisiksi ja mitkään liivit eivät enään sopineet. Leikkaus meni hyvin, toki toipuminen ja pieni lapsi oli melkoinen yhdistelmä. Kävin konsultaatiossa myös siluetissa jossa hinta oli paljon kalliimpi ja lääkäri tosiaan myymällä myi niitä, eirassa enemmänkin kerrottiin kaikista faktoista ja varmisteltiin että olin varma toimenpiteen suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että jaoit kokemuksesi! :) Minäkin oon yltänyt imetysaikana juuri ja juuri B-kuppiin ja silloin olin rintoihini kaikista tyytyväisin, toki esim nätisti pukeutuminen oli hankalaa, kun saikin sitten veivata imetysliivejä ja erilaisia paitoja että pystyi imettämään helposti. Nyt tosiaan lääkäri oli sitä mieltä, että kuppi on jo miinuksella ja rinnat on enemmän kuopalla kuin koholla :D Mulle lääkäri ehdotti, että kävisin Siluetilla toisessa konsultaatiossa, jos yhtään on epävarma olo, heillä kuulemma on joku digitaalinen ohjelma jolla voi sovittaa eri implantteja omaan kuvaan miltä näyttäisi, mutta en kokenut siihen tarvetta! Mulla myös lääkäri selitti tosi hyvin asiat eikä yhtään tullut sellainen olo että tyrkyttäisi vain palveluaan ja haalisi minusta asiakasta :D

      Poista
  10. Iso peukku ja mielenkiinnolla seurailen tätä :)

    VastaaPoista
  11. Voin samaistua tekstiisi jotenkin,itselläni kolme tyttöä ja kolme imetystä takana.
    Rinnat on mitä on,no ei ne ihan pienet vielä ole,semmoiset että ei olisi mitään.Mutta ei ne mitkään isotkaan ole,en ole koskaan tykännyt ja ne jäi pienimmiksi mitä olisin halunnut mutta eipä ne tuosta enää kasva.
    pikkuisina B-kuppeina ovat säilyneet,onhan ne vähän ehkä roikkuvat jo :D
    Nuorempana ihastelin kavereiden isoja tissejä suoraan sanottuna,itselläni ei ollut mitään vielä murrosiässä ja kaikki hehkuttivat rintojaan.Oli rintaliivit melkein jokaisella ja minulla ei mitään kun ei ollut täytettäkään niihin.
    Sain käsityksen että kaikki miehet haluaa isot rinnat naisilleen. Onneksi elämänkumppani ei välittänyt ja sanoi että rintani ovat hyvät ja kauniit, juuri sopivat :)
    Vieläkin joskus mietiskelen että jospa olisi vähän edes isommat rinnat mutta näillä mennään.
    Ja jos joku muu on tyytyväinen niin kai sitä sitten itsekkin on.

    Rohkeeta kertoa täällä ja rohkea veto ehkäpä myös mennä leikkaukseen :)
    Tsemppiä ja toivottavasti kerrot leikkauksen jälkeen sitten miltä tuntuu ja miten ne eroaa.

    Itsehän me tehdään mitä me halutaan kehollemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun jaoit kokemuksiasi. :) Mä myös lapsesta asti tyyppailin tennispalloja paidan alle (XD) ja odottelin milloin tissit kasvaisi, mutta eipä sitten kasvaneetkaan :D
      Meilläkään Sami ei ole ikinä sanonut rinnoistani pahaa sanaa, ja onkin täysin tyytyväinen myös näihin. Mutta hänellekin on tärkeintä, että koen itse itseni hyväksi ja on siis kanssani ihan samaa mieltä että leikkaus on mulle varmasti oikea ratkaisu :) Kiitos tsempeistä <3

      Poista
  12. Rohkeaa kirjoittaa tästä, vaikka jo muutaman negatiivisen sävyisen kommentin olitkin jo saanut. Tärkeintä on, että tunnet itse olosi hyväksi kehossasi, ei se mitä muut ajattelevat.
    Minäkin jään mielenkiinnolla seuraamaan tätä hommaa!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tärkeintähän tosiaan on, että olen tyytyväinen itseeni :) Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteensä.

      Poista
  13. Minä olen pitkään himoinnut implantteja ja trust me, oon kuullut liiankin usealta ihmiseltä "ketä sinä yrität iskeä, ei äiti ihmisiä katsota sillä silmällä" siis oikeesti häviääkö se naiseus ja sen ylläpitäminen siihen kun tullaan äidiksi. Minä en halua kenenkään ulkopuolisen takia implantteja, minulla ei ole tarvetta iskeä muita miehiä kuin lasteni isä mutta haluan silti näyttää hyvältä ja tuntea oloni naiseksi. Toiset äidit on aina pahimpia arvostelijoita! Ei sun tissit oo muiden asia ja kyllä minäkin menen leikkaukseen kunhan lopetan imetyksen :) t. Kaks tennissukkaa jonne on tiputettu pingispallot :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, aikamoisia kommentteja! :o En myöskään ymmärrä, miksi äitejä tunnutaan tuomitsevan vielä muita silikonitissejä rankemmin, ihan kuin oma elämä ja omat tarpeet olisi ihan samantekeviä lasten saannin jälkeen. Minusta on tärkeintä että ihminen on onnellinen ja tyytyväinen itseensä, siitä elämänlaatu paranee! Tsemppiä sullekin tulevaan, jos päätät leikkauttaa tennissukkasi :D

      Poista
  14. Aiemmin oon itekin ollu ehdoton kosmeettisten leikkausten kanssa, mielipiteeni siis. Mutta tässä vuosien saatossa on tullut perspektiiviä lisää, ettei se kaikki olekaan aina just vain sitä kosmeettista, vaan näillä toimenpiteillä voidaan myös KORJATA kehoa!
    Rohkea postaus ja jään odottamaan lisää aiheesta.
    Ps. Tervetuloa Kaksplussan listoille! :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla <3
      Joo kyllä sitä voi mieli muuttua ajan saatossa. Ehkä heillä, jotka ovat itseensä tyytyväisiä, on hankala ymmärtää miksi joku haluaisi muokata kehoaan tai ulkonäköään. Joskus voi olla vaikeaa asettautua toisen saappaisiin ja katsoa asiaa eri näkökulmasta kuin omasta.

      Poista
  15. Hei todellakin upeaa! Mikä vain, tatuointi, urheilu, ripset, tissit what evör tekee sut onnelliseksi, ja nostaa omaa itsetuntoa on se todellakin jees.
    Itse kävin vastikään silmienlaserleikkauksessa, ja ihan rehellisesti voin sanoa, että sitten kun nää silmät on maksettu, todellakin punnitsen oisko meillä varaa laittaa muutama desi näihinkin teepusseihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ida!! :'D teepussit hahahah en kestä suaa! <3

      Poista
    2. Ida <3 Oman pään sisäinen onnellisuus ja tyytyväisyys on kyllä just sitä mihin ihmisen kannattaa panostaa! Riippumatta siitä millä keinoilla sen saavuttaa.

      Teepussit, tennissukat, kuopat, täällähän on paljon eri tissejä :DD

      Poista
  16. Kyllä tässä(kin) asiassa tuntuu olevan äidit toisillee hyvin julmia ja tuomitsevia. Ehkä salaa haluaisi itsekin? Meillä sovittiin että jos kolmonen tehdään ja hänetkin pari vuotta imetetään niin SAAN korjauttaa rinnat JOS sitten siihen koen tarvetta kun imetys on ohi. Kiitos siis sinulle tästä asiallisesta postauksesta. Toivon että jatkat aiheesta kunhan on ajankohtainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kurjaa tuomita ihmisiä asioista, jotka eivät ole keneltäkään muulta pois. :/ Kiitos, kirjoittelen varmasti vielä lisää aiheesta, onhan juttu kerrottava loppuun kun nyt aloitinkin :D

      Poista
  17. Haluan kuulla kaiken sun projektista! Kirjoitin ajatuksiani luonnollisesta ja luonnottomasta kauneudenhoidosta: http://ylipyykkivuortenlapilasikattojen.blogspot.fi/2016/04/rintojen-korjausleikkaus-luonnotontako.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävinkin jo heittämässä kommenttia takasin päin! :)

      Poista
  18. Aivan mahtavaa! Oon seurannut sun blogia melkein alusta asti, mutta nyt ekaa kertaa kommentoin. Itsekin olen miettinyt tissien "muokkaamista" vaikka en pieni rintainen olekaan. Jokaisen oma päätös ja pääasia että ite on tyytyväinen :) kirjoita ihmeessä lisää kun asia etenee :) T. Niina

    VastaaPoista
  19. Hyvä kirjoitus! Ihmisillä on aina eri syyt plastiikkakirurgilla käymiseen. Joillakin ne on enemmän pinnalliset kuin toisilla, mutta silti itseäni harmittaa, että usein tästä tuomitaan: "Miksi teit sen, turhaa". Omalla kohdallani kyse oli rintojen korjausleikkauksesta ArtiaClinic:lla (pienennys) myös ja täytyy sanoa, että elämänlaatu myös parantui sen ansiosta. Jos ihminen saa joko fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia jostakin asiasta, niin täytyyhän se ongelma korjata jollakin tavalla. Kiitos rohkeasta kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut kokemuksiesi jakamisesta. Tärkeintähän on tosiaan ajatella itseään ja olla liikoja välittämättä mitä muut ovat mieltä. :)

      Poista

Kiitos kommentista!