Kaksplus.fi

28. tammikuuta 2016

Sekaspråkia

Otsikkoon kiteytyy lapsuudenkodissani opittu määritelmä kaksikielisyydelle ja kielten sekoittelulle. Sekaspråk, eli sekakieli. Kaksikielisissä perheissä ja etenkin pienten lasten puheen oppimisen alkuajoilla kahden kielen keskenään sekoittaminen on tietääkseni aika yleistä. Pieni lapsi oppii yksittäisiä sanoja molemmilla kielillä ja alkaa pikkuhiljaa muodostamaan sanoista lauseita. Kielet saattavat sekoittua keskenään niin, että joka toinen sana on eri kieltä. Meillä on pyrkimyksenä erotella kielet toisistaan, ja säännöstellä sitä, kuka puhuu kenellekin mitä kieltä. Kuitenkin, meidän perheen puheeseen on juurtunut muutamia sanoja, jotka ovat juurikin tähän sekaspråk-määritelmään kuuluvia. Hyvänä esimerkkinä tästä on legogubbe, joka on Saminkin käytössä legoukon sijaan.

_DSC2129_1

Hugo saavuttaa lauantaina vuoden ja neljän kuukauden iän, eikä vieläkään puhu juuri mitään. Hän on selkeästi puheenkehityksellisesti isoveljiään jäljempänä, sillä sekä Joel että Alex oppivat ensimmäisiä sanojaan siinä yhden vuoden iän paikkeilla, ja siitä eteenpäin sanoja on opittu tasaiseen tahtiin. Joel puhui kaksivuotiaana vielä takkuisesti ehkä kahden sanan lauseita, siinä missä Alex taas sepusteli sujuvasti neljänkin sanan lauseita. Hugon tämänhetkiseen sanavarastoon kuuluu ainoastaan muutama tarkoituksenmukainen sana, mutta omaa pölötystä kyllä riittää. Hugo osaa sanoa mamma, oho, hami (tarkoittanee Samia), nö (snö=lumi) ja hu hu (koiran ääni). Listan viimeiset kaksi sanaa on opittu  tässä muutaman päivän sisään. 

_DSC2165_1

Joel ja Alex puhuvat keskenään suomea, sillä Alexin opetellessa puhumaan ruotsi ei oikein taittunut ja täten suomi tuli yhteiseksi kieleksi. Pitkän aikaa tämä hieman närkästytti minua, sillä olin jotenkin oletusarvoisesti ajatellut heidän puhuvan ruotsia keskenään, kuten minäkin olen puhunut sisarusteni kanssa. Yritin kehoittaa lapsia puhumaan toisilleen ruotsiksi tuloksetta, joten annoin periksi. Olen miettinyt, voiko "väärän kielen" puhuminen vaikuttaa kerhossa tai myöhemmin koulussa negatiivisesti, kun tarkoitus olisi puhua sitä ruotsia. Kerhosta ei olla ainakaan saatu palautetta suomen puhumisesta, sillä siellä muutama muukin puhuu lähinnä suomea ja pojat kommunikoivat ainakin ohjaajien kanssa ruotsiksi. En tiedä puhuvatko pojat kavereilleen ruotsia vai suomea, enkä tiedä puhuvatko he ollenkaan ruotsia toisilleen kerhossa. Kotona he saattavat silloin tällöin vaihtaa muutaman sanan ruotsiksi. Monesti lauseet ovat myös tyyliä "Voitko tulla tuonne rummiin byggaamaan kanssani legoilla?" (=Voitko tulla tuonne huoneeseen rakentamaan kanssani legoilla) tai "Tämä brandmanni menee nyt tuonne brandstationille ja sammuttaa brandin" (=Tämä palomies menee nyt tuonne paloasemalle ja sammuttaa palon). Eli vääränkieliset sanat taivutetaan lauseen pääkielen kieliopin mukaan, tuloksena todella sekavaa kielenkäyttöä ja kummallisia sanamuunnoksia.

_DSC2079_1

Hugon syntymän jälkeen olen yrittänyt saada Joel ja Alex puhumaan Hugolle ruotsia, toiveena alun perin ehkä käännyttää heidät puhumaan ruotsia toisilleenkin ajan mittaan. Lopputulos on kuitenkin entistä sekvampi yhtälö, sillä suomi on pysynyt Joelin ja Alexin välisenä kielenä, mutta kumpikin puhuu Hugolle ruotsia. Toistaiseksi se on vain hassun kuuloista, mutta kieltämättä jännittää miten tilanne tulee tästä vielä etenemään Hugon alkaessa puhumaan isoveljilleen takaisin. Minkä kielen hän valitsee? Millainen yhtälö on kolme yhdessä leikkivää veljestä jotka kaikki puhuvat eri kieltä toisilleen? Ehkä silti olisi parempi, että lasten välinen kieli olisi kaikilla sama, mutta kuten on jo Joelin ja Alexin kohdalla todettu, ei sitä noin vain lähdetä muuttamaan. 

Onko muilla kaksikielisillä perheillä samanlainen tilanne, että sisarukset puhuvat eri kieliä keskenään?

11 kommenttia:

  1. Hauskalta varmasti kuulostaa poikien sekaspråkki ja ruotsinkielisten sanojen taivuttelu suomalaisittain :D Jännää todellakin, millaiseksi jutustelu kehittyy muutaman vuoden sisällä! Ja en sitten tiedä miten vahvasti se tulee vaikuttamaan, kun esim. Joel menee eskariin ja kouluun, jolloin kuulee ruotsia enemmänkin ja esim. oppii lukemaan ruotsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on kyllä mielenkiintoista nähdä millaiseksi tämä kielisoppa vielä muuttuu :)

      Poista
  2. Siskoni lapset puhuvat keskenään englantia, tosin välillä lauseessa vilahtaa sekä englantia että ruotsia. Siskoni puhuu lapsilleen vain ruotsia ja heidän isänsä puhuu heille vain ja ainoastaan portugalia :D Ja sitten kun he tulevat suomeen niin koita siinä sitten ymmärtää kun koitat puhua sekä ruotsia että englantia ja välillä vahingossa suomea (eivät siis ymmärrä suomea..) samalla kun lasten isä puhuu heille toista kieltä kuin lasten äiti :D Aivot on lomien jälkeen aina ihan väsyneet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, tossa on kyllä kieliä ihan riittävästi :D Voin kuvitella millaista hölötystä on neljä kieltä sekaisin :D Puhuuko sun siskon lapset koulussa sitten englantia, vai miten se on valikoitunut heidän väliseksi kielekseen?

      Poista
  3. Lasten puheen kehitystä on todella mielenkiintoista seurata etenkin kaksikielisessä perheessä! Sinulle jo aiemmin kirjoittelikin tämä aiheen tiimoilta, kyselin sitä ensimmäistä kielipostausta ;)
    Itsellänikin on siis lähes samanikäiset kaksikieliset pojat kuin teidän kaksi vanhinta. Kielinä myöskin suomi ja ruotsi. Isä puhuu pojille ainostaan ruotsia, minä suomea. Keskenään leikkiessä pojat puhuvat ruotsia - ovat mieltäneet sen helpommaksi kieleksi ja puhuvat todella nopeasti! Tarhassa kielenä kuitenkin suomi, mutta keskenään sielläkin ruotsia. Pyytäessä kääntävät kyllä toiselle kielelle :) Kielen kehitystä on ollut hauska seurata. Tuoreimmista sekaspråk lauseista meillä tulee mieleen kun nuorempi sanoi jouluna "Joulupukki hängaa joulukuusessa", jossa siis kyseessä kuusenkoriste roikkumassa oksalla. Äiti ajatteli suomalaisittan hengausta... Selkeän kielijaon tekeminen on ollut haastavaa, mutta myös palkitsevaa!

    Kiitos sinulle aidoista elämänmakuisista postauksista ja hyvää alkavaa kevättä perheellenne (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista ja kiva kun viihdyt blogissa :) Hauska kuulla, että teilläkin sekoitellaan kieliä - mun ei siis tarvitse potea huonoa omatuntoa siitä ettei kielten erottelu toimi ihan saumattomasti :D Ihanaa tulevaa kevättä teillekin :)

      Poista
  4. Hei, selasin vanhoja postauksiasi ja haluaisin saada tietää Late-lammaskakun reseptin. Löytyykö sulta sitä vielä? Tai osaatko suunnilleen kertoa mitä se pitää sisällään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, piti itsekin selailla takaisin tuohon synttäripostaukseen, kun ei muisti toimi :D Ei nyt kyllä tule mieleen millä itse täytin kakun, mutta senhän voi tehdä oman mielen mukaan. Mä tein ihan perus kakkupohjan pyöreään muottiin. Kakkupohjareseptinä käytän kaavaa saman verran munia+sokeria+vehnäjauhoja. Nää on helpot mitata esim saman kokoisissa juomalaseissa. Sisälle mitä ikinä haluaa ja päällysteeksi paksunnettua kermavaahtoa. Itse käytän paksuntamiseen (=onkohan toi edes sana) tuorejuustoa, rahkaa tai vaniljakreemijauhetta. Siihen pystyyn sitten minivaahtokarkkeja ja mustasta sokerimassasta/marsipaanista muotoiltu naama ja raajat. :) Toivottavasti tää auttoi sua, mulla ei nimittäin ole mitään tarkkaa reseptiä kun leivon aina vähän fiiliksen mukaan.

      Poista
  5. Kiitos, kyllä tästä oli apua
    :)

    VastaaPoista
  6. Osuva termi, sekaspråk! Kielitieteessä puhutaan ilmiöstä nimellä kodväxling, sillä termillä löydät varmasti googlesta aika paljon tietoa ja tutkimuksia, jos olet asiasta kiinnostunut. Luulenpa, että kirjoittamasi asiat ovat aika yleisiä kaksikielisissä perheissä, ja puhe varmasti selkiytyy kun lapset kasvavat. En itse kantaisi huolta tuollaisesta sekakielestä, voihan olla että jokin sana vain tuppaa tulemaan ensimmäiseksi mieleen sillä toisella kotikielellä! Enemmänkin kokisin, että tuollainen sanojen ja kielten yhdistely on osoitus hyvästä kielitaidosta ja sanojen hallinnasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos, tuolla kodväxling-hakusanalla en oisikaan osannut etsiä. En oo koskaan edes kuullut tota termiä :'D Kiitos kommentista, ehkei tässä auta murehtiminen, vaan odotellaan ja katsotaan miten lasten puhe tästä kehittyy :)

      Poista

Kiitos kommentista!