Kaksplus.fi

20. lokakuuta 2015

Ti55it!

_DSC0423_1

Jatketaan ulkonäköpainotteisella asialla, aiheena mitkäs muutkaan kuin tissit, rinnat, patalaput ryntäät, bosat, melonit, rusinat! Jo lapsena taisin olla vähän vinksahtanut. Muistan kuinka en malttanut odottaa kasvavani isoksi että saisin tissit. Tyyppailin paidan alla tennispalloja ja ihailin Pamela Andersonia. Varmaan kymmenenvuotiaasta saakka olin varma että vielä joskus suurentaisin rintani implantein. Rintojen suurennus on edelleen ollut haaveena aikuisiälläkin, muttei ihan Pamela-kokoluokkaa. Mulla ei ole koskaan kovin isoja rintoja ollutkaan, mutta kyllä se silti kirpaisee kun kolmen raskauden ja imetyksen jälkeen se pienikin B-kuppi kutistuu niin pieniksi, ettei edes suurennuslasilla näe. Oikeasti. Miksi sitten harkitsen rintaleikkausta? Jotta olisin kauniimpi, naisellisempi, parempi. Jotta kelpaisin, ei välttämättä muille, mutta itselleni. Olen aina pitänyt vartaloani poikamaisena; minulla on kehoon suhteutettuna leveät hartiat eikä juurikaan naisellisia muotoja. Rintani ovat pienet ja peppu litteä. Mutta muttuisiko tämä todellakin rintoja suurentamalla? Tuskin. Keksisin todennäköisesti kehostani jonkun toisen osan, jota pakkomielteisesti vihata.  

Mahdollisessa rintaleikkauksessa mietityttää eniten se, että kehossani olisi lopun elämää jotakin sinne kuulumatonta. Jo ajatus ehkäisykierukasta tai -kapselista ällöttää niin paljon etten suostu sellaisia laittamaan, niin miten ihmeessä sietäisin silikonipalloja rinnoissani? Tämä on hyvin todennäköisesti syy miksen koskaan veitsen alle tule menemään, vaikka siitä haaveilenkin. Onneksi haaveilu ei maksa mitään! Halvempaa ja riskittömämpää olisi kuitenkin tehdä asennemuutos. Sisäistää niin syvälle päähäni kelpaavani tällaisena, ettei se ajatus karkaa sieltä koskaan. Kukaan ei ole ikinä kommentoinut rintojani negatiivisesti, joten ongelma on todellakin omassa päässäni.

Yleisesti ottaen koen rintojen olevan naiselliset ja kauniit, mutta ihan yhtä hyvin pienirintainen nainen voi olla naisellinen ja kaunis. Pienissä rinnoissa ei ole mitään vikaa. Omalla kohdallani ajattelen tietenkin puolueellisesti ja olen muutenkin aika epävarma itsestäni. Koen olevani epäsopusuhtainen leveiden hartioiden, synnytysten myötä levenyneen lantionseudun ja imetysten runtelemien minirintojeni kanssa. Olen kuitenkin yrittänyt vartalon sijaan työstää enemmänkin tuota epävarmuutta ja itsekriittisyyttä, sillä tiedän etteivät muut näe minussa vikoja samalla lailla kuin itse näen - tämän tietää varmaan jokainen.

Mitä mieltä olette rintojensuurennuksesta tai muista kehonmuokkausleikkauksissa? 

17 kommenttia:

  1. Mielestäni jokaisen oma päätös. Ei se tee ihmisestä parempaa eikä huonompaa

    VastaaPoista
  2. Täysin sun oma päätös, eikä siihen saa vaikuttaa kukaan muu. Kelpaat kyllä täydellisesti juuri tuollaisena. Olet äärimmäisen kaunis nuori nainen. Mä ihailen sun asennetta hirveästi ja luen sun blogia, vaikka itsellän i ei lapsia olekaan. Ajattele mitä olet saavuttanut jo noin nuorella iällä. On kolme suloista ja komeaa pikkupoikaa, aviomies, kaunis koti jne. :) Tsemppiä valtavasti jaksamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisevasta kommentista! Todella kauniisti sanottu <3

      Poista
  3. Ei mun mielestä sun tissit ees oo mitenkään superpienet T. mulla on pienemmät :D (mä tosin oon onnekas siinä suhteessa että peppua silti löytyy) Mäkään en olemattomista tisuistani tykkää, mutta samoin yritän opetella olemaan sinut niiden kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, täällä opettelen samaa itseni hyväksymistä! :) Hah, onnekas pepun omistaja oot sentään T: lättäpeppu :D

      Poista
  4. Täällä kanssa yksi pienirintainen..kolmen lapsen jälkeen b- kupit ja oon miettiny et jos ne miehelle käy ja riittää niin saavat kelvata myös mulle :D
    Ylä-asteella monilla kavereilla oli isot rinnat ja olin niin kateellinen kun mun tissit on niin rusinat.
    Olen oppinut tykkäämään mun rinnoista nyt aikuisiällä ja ei ne niin pahat ole.
    On ne ihan naiselliset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnioitettava asenne, samaan pyrin minäkin! Jos muilla ei ole valitettavaa, niin miksi mulla pitäisi olla? Ei sitä saa itseään edes leikkauksin muokattua "täydelliseksi", aina löytyy uusia vikoja omaan silmään. Kiitos kommentista :)

      Poista
  5. Eihän b kuppi nyt mikään pieni ole! Juurikin sopiva :) usko pois että liian isot rinnat ovat vain haitaksi. Minulla on f-kuppi ja olen satoja kertoja harkinnut rintojen pienennystä. Näin isot rinnat roikkuvat holtittomasti, aiheuttavat niska ja hartia kipuja ja ovat jotenkin edessä! Mieheni toki rakastaa niitä, mutta itse olisin onnellinen b-kupin rinnoissa joihin löytyisi joka kaupasta sopivia ja kauniita siroja rintaliivejä :) Usko pois b kuppi on hyvinkin normaalia kokoa, a-kuppia sanoisin sitten jo pieneksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, nää oli B-kupit joskus muinoin ennen lapsia :'D Voin uskoa, että liian isot rinnat ovat myös monella tavalla rasittavat.. En voi edes kuvitella, juuri noita kipuja yms. :/ Mulla on myös hankaluuksia löytää liivejä, kun mun rinnat on niin kaukana toisistaan, ja pienissä liiveissä kupit ovat ns ihan kiinni toisissaan. Hankala selittää. Onneksi Samillakaan ei ole mitään valitettavaa mun rinnoista, mutta jos joku mies ei tykkää naisestaan sellaisena kuin on, niin se on hänen oma häpeänsä.

      Poista
  6. Itselläni on liivien koko nykyään 70B. Ennen lasta koko oli 70C. Imetys teki tehtävänsä. Rinnat ei muuttuneet ennen imetystä ollenkaan, joten en usko mihinkään "jo raskaus muuttaa rintoja" -juttuihin, kyllä se on se imetys yleensä.. ainakin itsellä! Imetyksen päätyttyä B-kuppi oli joskus jopa liian iso, mutta rintojen koko vakiintui lopulta tuohon B-kokoon.
    Olen onnekseni 5 vuoden jälkeen lapsen saamisesta saanut melko hyvin takaisin pyöreyttä pieniin rintoihini, aluksi ne olivat imetyksen jälkeen aika tyhjän oloiset ja onhan ne edelleen aiempaa "pehmeämmät". Mutta pienet on sievät! ;)

    Aikoinaan pienet rinnat harmittivat ja olin epävarma, mutta mieheni pitää niistä ja hänen kauniit sanansa ovatkin monesti kohottaneet itsetuntoa. Olen myös oppinut ajan kanssa tykkäämään rinnoistani, ne sopivat minulle ja tuntisin itseni varmaan kiusaantuneeksi isoilla rinnoilla. Olen pitänyt omaa kroppaani aina myös jokseenkin poikamaisena, hoikka ja suht suora.. luulen, että pienehköt rinnat sopii sellaiseen kropanmalliin kuitenkin hyvin. :)

    Ennen käytin push up -liivejä, mutta nykyään suosin balconette-mallia joka sopii hyvin omaan varustukseen (mullakin rinnat suht erillään). Tykkään ottaa lisätoppaukset pois liiveistä ja olen ihastunut myös, nyt paljon myynnissä oleviin, kaarituettomiin kangasliiveihin. Luonnollisen muodon antavat ohuet liivit on aika hot. Ja tosi mukavat! Itsehän pyörin kotosalla aina ilman liivejä ja joskus kodin ulkopuolellakin, jos vaan vaatetukseen sopii liivittömyys. :D

    En voisi kuvitellakaan laittavani kehoni sisään sinne kuulumattomia silikonitäytteitä! Ajatus vierasesineestä lihasten alla inhottaa. Myös silikonien mahdolliset komplikaatiot ja vaadittavat korjaukset eivät houkuta. Mielestäni luonnollisuus on yleensä viehättävämpää kuin keinotekoisesti muokattu kauneus, etenkin mitä tulee kirurgiseen kehonmuokkaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista vaikka vastaukseni onkin säälittävät pari kuukautta myöhässä :')
      Sulla on paljon samoja mietteitä kuin mulla, eli meidän ajatukset kohtaavat hyvin! Luonnollisuus on kyllä aina paras vaihtoehto, ja jos leikkaukseen päättää mennä, niin sitä päätöstä täytyy kyllä miettiä todella pitkään ja tarkkaan :)

      Poista
  7. Olisihan se ihanaa, jos olisi ryhdikkäämmät ja isommat rinnat. Mulla on tällä hetkellä snadisti imetyksestä riipahtaneet 75B-tissit. Ihan ookoot, mutta tuntuu, että omaan vartaloon sopisivat isommat. Mullakin on leveät hartiat enkä ole erityisen siro, vaikka olenkin lyhyt (160cm). Mutta näillä mennään, koska en osaa kuvitellakaan meneväni rintaleikkaukseen. Ensinnäkin kammoan leikkauksia ja todellakin ajatus vieraasta aineesta itsessä tympii. En osaa/halua käyttää esim. ripsenpidennyksiäkään, koska ne tuntuisivat liian feikiltä. Mutta, haaveillaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua myös mietityttää eniten tuo vierasaine kehossa. Joo, kiva jos tissit näyttäisivät paremmilta, mutta entä jos siihen silikonipussiin ei itse totu? Sittenhän on taas uusi ongelma. Voi kun voisi vaikka kokeilla, miltä se tuntuu ja sitten vasta päättää haluaako sellaisen lopullisesti kehoonsa :'D

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Kauheen isoja tissejä teillä on (B) ;) Mulla on AA-tissit! Mun tisseissä ei oo yhtään rasvaa, joten ne ei muutu miksikään lihoessa tai laihtuessa.Olen yhden lapsen synnyttänyt, eikä tissieni koko muuttunut koko aikana juurikaan; samat liivit sopi ennen ja jälkeen synnytyksen.
    Mulla on nytkin ylipainoa n. 10 kg, mutta tissit on vaan AA. Minä en ole koskaan ajatellutkaan meneväni suurennusleikkaukseen, en ole implanttien vastustaja, mutta mua vaan ei häiritse pienet tissini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että oot sinut itsesi ja pienien tissiesi kanssa! Sehän olisi lähtökohtaisesti ideaalitilanne, niin ei tarvitsisi tuskailla leikkauksia sun muita. :)

      Nyt leikkauksen jälkeen musta tuntuu, että mulla on edelleen verrattain pienet tissit, koska monilla tuntemillani ihmisellä on paljon isommat luomutissit :D

      Poista

Kiitos kommentista!