Kaksplus.fi

4. tammikuuta 2015

Vuoden 2015 tavoitteet

Viime vuonna kirjasin ylös tavoitteita tulevan vuoden suhteen, ja ajattelin tällekin vuodelle asettaa itselleni muutamia tavoitteita. Varsinaisia uudenvuoden lupauksia en siis tehnyt, enkä aio näidenkään tavoitteiden suhteen olla ehdoton. Uskon, että realististen tavoitteiden asettaminen itselleen on hyvä motivaatio pitää itsensä raiteilla, kun unelmien eteen tahtoo tehdä töitä jotta ne totueutuisivat. Niin pienet kuin suuremmatkin onnistumiset lisäävät positiivisuutta elämään. Liika paine kuitenkin aiheuttaa päinvastaisen reaktion, sekä pahimmassa tapauksessa kovaa pettymystä. Siitä syystä en aio olla liian vakavissani näiden tavoitteiden toteuttamisen suhteen.

quote

Stressivapaa vuosi 2015
Perheessä on kolme lasta, yksi imeväisikäinen ja kaksi uhma/tahtoikäistä. Jokainen voi kuvitella sen stressin määrän mitä tällainen yhdistelmä voi saada aikaan. Tavoitteena on siis välttää kaikki ylimääräinen stressi ja keskittyä elämän valoisiin puoliin. Koska elämä ei ole pelkkää suorittamista, ei ole niin vakavaa jos välillä kiipeää aidan matalimmasta kohdasta yli. Stressiin menevän energian voi kuluttaa paljon paremmin, vaikkapa lasten kanssa touhuten ja hetkistä nauttien. Ei ole vakavaa ettei ulkoilla joka päivä tai jos nukkumaanmenoaika joskus venyy. Ei haittaa syödä välillä noutoruokaa tai oleskella yökkäreissä koko päivän. Mieli pysyy virkeämpänä ja arjesta nauttii enemmän kun tekee miltä tuntuu eikä orjallisesti seuraa tiettyä kaavaa päivästä toiseen. Tässä onkin haastetta, sillä olen aina ollut lähes kellontarkka lasten rutiineissa ja päivien kulun suunnittelussa. Pienille lapsille säännöllinen rytmi on tietenkin tärkeä, mutta kellontarkkaa siitä ei todellakaan tarvitse tehdä - kyllä elämässä vielä ehtii elää kellon mukaan ja noudattaa tarkkoja aikatauluja ihan riittävästi. 

Kehon palautuminen ja liikuntainnon uudelleenherättäminen
Minulla on vielä viitisen kiloa matkaa siihen painoon, missä olin ennen raskautta.  Kehossa olisi paljon työstettävää, kiinteyttämistä sekä peruskunnon nostattamista. Periaatteessa pidän silti vaa'an lukeman sijasta peiliä ja omaa oloa tärkeämpinä tekijöinä. Kun keho voi hyvin ja näyttää hyvältä, on periaatteessa samantekevää mitä puntari näyttää. Olen ollut äärettömän laiska enkä liikkunut juuri ollenkaan viime vuonna, mitä nyt alkuraskaudesta kävin uimassa muutaman kerran. Liikunta on aina ollut tärkeä asia elämässäni, ja haluan ehdottomasti löytää sen innon ja nautinnon uudelleen. Suorituspaineita en aio ottaa mistään, mutta jotain viikottaista säännöllistä liikuntaa haluaisin arkeen mahduttaa. 

Enemmän kahdenkeskeistä aikaa kaikkien kanssa
Viisihenkisessä perheessä etenkin pienten lasten kanssa kahdenkeskeinen aika on vähissä. Enkä nyt puhu pelkästään parisuhteen kahdenkeskeisestä ajasta, vaan myös lasten. Kun vanhempiensa huomion joutuu jakamaan kahden sisaruksen kanssa saattaa joskus tuntea itsensä unohdetuksi eikä tarpeeksi huomioiduksi. On kurjaa joutua olosuhteiden pakosta altistaa lapsensa sellaiseen tilanteeseen, ettei hänelle ole riittävästi aikaa. Tämän takia aion yrittää panostaa siihen, että jokainen lapsistamme saa riittävästi aikaa minun ja Samin kanssa, joko kahdestaan jomman kumman tai yhdessä molempien vanhempien kanssa. Tämän lisäksi aiomme järjestää yhden parisuhdeillan kuukaudessa, jolloin lapset saavat olla hoitajan kanssa ja me keskitymme Samin kanssa vain toisiimme. Emme halua jättää avioliittoamme ja parisuhdettamme unholaan lapsiperhearjen kiireiden alle, sillä liian monesti kuulee sen johtavan ahdistukseen, toisista vieraantumiseen ja pahimmassa tapauksessa eroon.

quote2

Muistaa, miten kameraa käytetään
Bloggaamisen takia kamera on suhteellisen ahkerasti käytössä, mutta aivan liian pitkään valokuvaaminen on ollut enemmän tai vähemmän pelkkää suorittamista. Kaivan kameran esiin kun tarvitsen blogia varten tiettyjä kuvia, kuvaan lapsia vain lavastetuissa poseerauskuvissa enkä tallenna niitä arjen tavallisia hetkiä juuri koskaan. Nehän ovat juuri tärkeimpiä ja aidoimpia muistoja. Tänä vuonna aion ottaa kameran esille silloinkin, kun ei ole mitään tiettyä valokuvattavaa, ne kuvat eivät maksa mitään vaikkeivät koskaan pääsisi omaa tietokonettani tai kotialbumia pidemmälle. Aion siis panostaa ottamaan enemmän kuvia myös silloin, kun en kuvia mihinkään tiettyyn juttuun tarvitse. Tähän haasteeseen osittain liittyen aion myös ottaa itseäni niskasta kiinni ja jatkaa poikien valokuva-albumien tekoa. Hugolla on toistaiseksi pelkkä tyhjä kansio, eikä Joelin ja Alexin kansioissakaan olla kuin vasta ensihymyjen kohdalla. Olen siis useamman vuoden jäljessä ja tekemistä riittää. Olisi kivaa, että kansioita voisi päivittää vähitellen jatkuvasti.

Isompi asunto?
Laitoin tämän kysymysmerkillä, koska ajankohta saattaa hyvinkin olla vasta vuoden 2016 puolella, hengenhätää kun ei ole vaikka tilanpuutteesta kärsitäänkin. Haluaisimme mielellään muuttaa ihan omaan kotiin, mutta monen asian summana se ei tule olemaan ajankohtaista meille vielä moneen vuoteen. Kotiäitinä täytyy tinkiä tietyistä asiasta ja yksi niistä on raha. Olen kiitollinen kaikista valtion tuista enkä jaksa kovin paljoa kritiikkiä asiasta naputella, mutta harmittaahan se että esimerkiksi elämäntapatyötön laiskuri saa enemmän tukea Kelalta kuin kolmen lapsen kotiäiti, joka säästää valtion varoja olemalla laittamatta lapsia päivähoitoon. Puhumattakaan niistä päivähoitopaikoista, joista muutenkin on pulaa. Yhden ihmisen tuloilla kolmilapsisen perheen asuntosäästäminen on hyvin hyvin hidasta, varsinkin kun ensiasunnossa olisi oltava vähintään neljä makuuhuonetta ja sen kokoisista asunnoista täällä pääkaupunkiseudulla saa pulittaa sievoisen summan. Hakusessa olisi siis hyvän hintainen vuokra-asunto hyvällä sijainnilla ja toimivalla pohjaratkaisulla - ei maailman helpoin homma. Haikeudella mietin jo nyt sitä, että joudumme jättämään tämän naapuruston. Harmi, ettei naapurimme suostu muuttamaan, vaan panttaa isoa asuntoa lähes tyhjillään. Mitä keski-ikäinen yksin asuva mies tekee kolmella makuuhuoneella, sitä voi vain miettiä... 

Millaisia tavoitteita te olette asettaneet alkaneelle vuodelle?

2 kommenttia:

Kiitos kommentista!