Kaksplus.fi

26. tammikuuta 2015

Tajunnanvirtaa

_DSC0350_1
_DSC0327_1
_DSC0410_1
Asia, jota nyt jo tiedän ikävöiväni sitten joskus kun pojat ovat koulussa tai päivähoidossa, on rauhalliset aamut. Kun ei ole kiire minnekään ja voi heräillä pikkuhiljaa lastenohjelmien äärellä ja huilata väsyneitä silmiään taaperon käpertyessä kainaloon viltin alle. Kun aamupalapöydässä ei tarvitse hoputtaa syömään nopeammin ettei myöhästytä. Kun voi halutessaan hengailla yöpuvussa koko aamupäivän ja pukeutua vasta lounaalle. Kotihoidossa olevien lasten kanssa harvemmin on pakollisia menoja jonne täytyy kiirehtiä heti aamusta. Tällä hetkellä meillä on arkisin kaksi ns. herätyskello-aamua, jolloin on noustava ripeästi ja valmistauduttava klo 9 alkavaan kerhoon. Vauvan kanssa huonosti nukuttujen öiden jälkeen nämä kaksikin aamua tekevät välillä tiukkaa, ja haluaisi vaan torkkua lastenohjelmien äärellä. Näen lasten pienessä ikäerossa hyvänä puolena sen, ettei tarvitse valvottujen öiden jälkeen nousta valmistelemaan isompia lapsia kouluun. Tämä on käynyt mielessä silloinkin, kun ollaan pohdittu mahdollista perheenlisäystä - mitä sitten, kun pojat ovat jo kouluikäisiä? Haluaako altistaa itsensä sille, että on pakko nousta joka aamu tiettyyn kellonaikaan vaikka vauva olisi valvottanut läpi yön? 
_DSC0393_1
Näin maanantai-aamun aamupalapöydässä sitä ehtii miettiä kaikenlaista edellämainitun lapsiluku- ja nukkumisasian lisäksi. Miten ikkunaan noin näkyvälle paikalle on unohtunut joulukoristeita? Voiko mansikkajugurttiin dipattu kurkku oikeasti olla hyvää? Miksi hiukset kasvavat nopeammin takaraivolla kuin muualla päässä? Tai ihan vaan sitä, kuinka onnekas on kolmesta hurmuripojastaan ja kuinka nähtävästi onnellisia veljekset ovat toisistaan, ihana kolmikko!
Mitä teidän päässänne liikkuu aikaisina arki-aamuina? 

6 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja ihanat kuvat! Mansikkajogurtti ja kurkku nauratti. :D

    Tänään aikaisena aamuna päässäni liikkui miten A-murun aamu meni, onkohan Isimies ehtinyt syöttää hänelle puuron ennen kun lähti töihin...sitten ikävä omaan kotiin. KOhta nukahdin uudestaan. Sain Avustajalta hetki sitten ihanan viestin, että A-muru pärjää hienosti ja olin onnellinen. <3
    http://kunaitikelaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) No mäkin vähän mietin että mitäh, mutta niin se Alex vaan tomerasti jokaisen kurkkuviipaleen käytti jugurttipurkin kautta :D

      Voi, toivottavasti pääset pian omaan kotiin...:) sairaalassaolo on aina ahdistavaa :/

      Poista
  2. Rauhalliset aamut on kyllä parhaita. Juurikin ne, jolloin voi olla yökkäreissä pitkään, syödä aamiaisen kun siltä tuntuu, eikä hirveellä kiirellä heti herättyä.

    Niin suloisia sun lapset. :)

    VastaaPoista
  3. Täällä kaksi isompaa koulussa ja eskarissa ja rauhalliset aamut on meillä ainoastaan viikonloppuisin. Välillä tosiaan hieman raskaampaa,etenkin kun esikoululainen pitää viedä ja hakea. Haku kaikkein hankalinta. vauvan ollessa hereillä. Hän kun ei tykkää autoilusta hereillä ollessa lainkaan. . Mutta vapaista aamuista ja päivistä nautitaan sitten sitäkin enemmän! :) Taapero onneksi on rauhallinen lehmän hermot omaava tyyppi ja näin ainoastaan vauva on se hermot menettävä. Onneksi pian on kevät ja pukeutuminen helpottuu: )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista! Meilläkin Hugo inhoaa autoilua ja se tuo oman lisänsä stressiin koskien kerhoon viemisiä ja hakemisia. En varmaan kestäisi täysjärkisenä, jos joka päivä pitäisi joku viedä ja hakea vauvan huutaessa takapenkillä :( tsemppiä teillekin tyytymättömän autoilija-vauvan kanssa! Keväällä tosiaan helpottaa, ainakin sen pukemisen suhteen ;)

      Poista

Kiitos kommentista!