Kaksplus.fi

31. joulukuuta 2014

Vuoden 2014 parhaat palat

Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja vaikka ajoittain onkin ollut rankkaa, on vuosi kokonaisuudessaan ollut ihana ja onnellinen. Toivottavasti ensi vuodestakin tulee yhtä upea ellei jopa parempi! Tässä muutama kohokohta kuluneelta vuodelta.

Vuosi alkoi raskausuutisilla, perheemme saisi odotetun viidennen jäsenen
jagofston_008muok

Alkukeväästä feikattiin häävalokuvaus, kun se jäi tekemättä oikeana hääpäivänä
Jenni&Sami_080muok2

Esikoisemme täytti kolme vuotta
Joel3v_047muok

Rakenneultraäänessä vauvalla kaikki hyvin
rakenneuä_023muok

Kahdenkeskeinen parisuhdeloma Turussa
turkuloma_251muok

Babyshowerjuhlat 
babyshower_008muok

Juhannuksenviettoa
jussi14_044muok

Alex 2 vuotta
Aka2v_041muok

Pojat tätinsä appivanhempien alpakoita hoitamassa
Mathildedal_045muok

Neljä vuotta rakkautta tämän höpsön kanssa
hömpöttelyä_138muok

Lomalla
kesälahti14_085muok

33. raskausviikko
rv32_146muok

Tyttö vai poika?
rv34_110muok

Syyskuun viimeisenä aamuna syntyi pieni poika
minibror_012muok

Isoveljet tutustuvat pikkuveljeensä
231014_047muok

Hugon ristiäisissä
HugoLeoEmil_073

Vuosi huipentui ihanan tunnelmalliseen jouluun
_DSC0097_2
_DSC0692_1

Kiitos 2014 ja tervetuloa 2015!

29. joulukuuta 2014

Vuoden tavoitteet, miten niiden kanssa meni?

Alkuvuodesta kirjoitin tavoitteistani sekä haaveista mitä tahtoisin saavuttaa vuoden aikana. Ajattelin ottaa pohdittavaksi miten tavoitteissani onnistuin ja miltä elämäntilanne näyttää tällä hetkellä. Lue alkuperäinen postaus täällä.

Tasapainoittaa oma henkinen hyvinvointi
Raskauden tuomat hormonimuutokset sekä imetysajan ja raskaudenjälkeiset hormonitoiminnan muutokset ovat aiheuttaneet suuria takkuja tähän tavoitteeseen! Olen ollut kaikkea muuta kuin henkisesti tasapainossa. Olen ailahdellut ylitsevuotavasta onnellisuudesta masennuksen partaalle sekä kokenut kaikki tunteenkirjot ilosta raivoon.  Olen kuitenkin opetellut ahkerasti kasvattamaan kärsivällisyyttä ja siinä olen onnistunut melko hyvin. Kärsivällisyys on todellakin tärkeä taito kahden uhmaikäisen ja pienen vauvan kanssa, pitkää pinnaa tarvitaan.

Pyrkiä tervellisempiin elämäntapoihin, kuitenkin ilman stressiä asian suhteen
Tämän tavoite liittyi enimmäkseen raskausaikaan, kun lapsi oli toiveissa. Halusin elää ja kokea mahdollisimman terveellisen raskausajan ruoan sekä liikunnan suhteen. Alkuvuosi meni hyvin, kävin uimassa ja harrastin liikuntaa sekä söin mahdollisimman terveellisesti kuitenkin ilman liian tiukkoja sääntöjä. Raskausaika herkkuhimoineen ja liikkumiskieltoineen vaikeutti terveellisyyden ylläpitämistä suurimman osan vuodesta, joten tässä olisi taas tavoitetta ensi vuodelle!

_DSC0902_1

Saada Joel nukkumaan kunnolla
Olen ottanut Joelin nukkumisongelmat puheeksi neuvolassa, saamatta kuitenkaan mitään konkreettista apua. Neuvotkin olivat kaikki sellaisia joita oltiin jo kokeiltu tuloksetta. Yritin myös perhetyön kautta etsiä apua, mutta se loppui yhteen juttelukertaan kun perhetyöntekijä kävi kotonamme. Ollaan omatoimisesti sitten jatkettu taistelua Joelin kanssa ja on helpottavaa kertoa, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kerrossänkyyn siirtyminen auttoi hieman, samoin "olet jo iso poika"-psyykkaus. Välillä joutuu turvautumaan lahjontaan, kiristykseen tai uhkailuun, välillä taas antaa periksi ja unohtaa koko juttu. Joelilla on vaikea rauhoittua unille ja nukahtaa, se nyt on vaan hyväksyttävää. Mutta enää ei olla epätoivon vallassa asian kanssa, eiköhän tämä tästä.

Panostaa parisuhteeseen ja kahdenkeskeiseen aikaan
Parisuhdeaikaa on ollut enemmän ja sen huomaa. Jokaisessa suhteessa on varmaan omat hyvät ja huonotkin hetket, mutta huoltamalla suhdetta pahimmat alamäet voi välttää. Me ollaan otettu aikaa kahdestaan, lomailtu ja nautittu toisistamme. Ollaan kerätty energiaa perhearkeen pienillä irtiotoilla. Ennen kaikkea ollaan pyritty muistamaan, että emme ole pelkästään vanhempia, vaan myös mies ja vaimo sekä yksilöitä omine tarpeinemme. Suhde on vakaalla pohjalla ja tiedämme että vastoinkäymisetkään eivät meitä kaada.

_DSC0924_1

Saattaa kodin keskeneräiset sisustusprojektit loppuun
Ruokailuryhmä on tuunattu, seinät maalattu sekä olohuone kalustettu osittain uudelleen. Tavaraa on hävitetty mutta sitä on tullut myös lisää. Paljon asioita on vielä kesken. Sisustaminen näinkin alkeellisella tasolla taitaa olla ikuisuusprojekti. 

Panostaa ystävyyssuhteisiin enemmän
Olen nähnyt ystäviäni enemmän, mutta edelleen liian vähän. Kolmannen lapsen ja ruuhkavuosien myötä sekä ystävien kiireellisten elämäntilanteiden takia aikaa ei ole, joten ollaan panostettu laatuun. Onneksi ystävät pysyvät vaikkei heitä usein näkisikään, ja kuulumisia voi vaihdella myös muilla tavoin silloin kun aikaa ei riitä näkemään kasvotusten. Olemme edelleen kotihiiriä mutta viihdymme sillä tavoin. Kotihiireydestä huolimatta olemme useiden ystävien kanssa kuitenkin yhteyksissä tiiviisti ja päivittäin.

Olla parempi äiti
Olen nauttinut äitiydestä enemmän kuin koskaan ja kasvanut äitinä paremmaksi ihmiseksi. Olen saanut kokea hienoja ja vähemmän hienoja hetkiä lasteni kanssa, jokaisesta hetkestä olen kiitollinen. Toivon kehittyväni jatkuvasti äitinä paremmaksi tästäkin eteenpäin.

_DSC0917_1

Säästää rahaa ahkerasti
Tässä tavoitteessa olen onnistunut kohtalaisen hyvin. Rahaa on säästynyt kiitettävästi ja sen avulla ollaan saatu pieniä ja suurempiakin unelmia toteutettua. Rahan säästäminen on jatkuva projekti, ja aina tulee uusia säästökohteita. En halua, että elämämme on pelkkää säästämistä ja tiukan budjetin alla elämistä, vaan tuntuu mukavalta pystyä elämään vapaasti ilman stressiä raha-asioista ja rahojen riittämisestä seuraavaan palkkapäivään asti. Edelleen niitä täysin turhia rahamenoja on kuitenkin hurjan paljon, ja kiukuttaa ajatella kuinka paljon enemmän olisimme voineet säästää jättämällä useat heräteostokset tekemättä. Toisaalta, silloin elämä ehkä olisi ollutkin liian kurinalaista, joten maltillinen tuhlailu siedettäköön.

Asettiko kukaan muu tavoitteita itselleen alkuvuodesta? Miten on sujunut?

27. joulukuuta 2014

Joulupyhät

_DSC0512_1
_DSC0545_1
_DSC0523_1
_DSC0589_1
_DSC0719_1
_DSC0540_1
DSCN3072_1
DSCN3088_1
DSCN3096_1

Joulupyhät ovat nyt ohitse, meidän perheen joulu oli ihana! Vietettiin rauhallinen joulu perheen ja sukulaisten ympäröimänä. Hyvää ruokaa, rentoa oleilua vailla kiireitä, paljon herkkuja sekä yhteinen aika perheen kesken. Ollaan ulkoiltu paljon lumessa ja nautittu kauniista pakkaskeleistä. Jouluna tärkeintä on yhdessäolo. Aattoaamuna lähdettiin vanhempieni luokse ja ilta kului anopin luona. Pojat saivat kivoja lahjoja eivätkä arastelleet Joulupukkia vaan ottivat hänet innoissaan vastaan ja auttoivat jakelemaan lahjoja. Tänä jouluna kaikki valmistelut sujui stressittömästi, siitä olen iloinen. Pojat eivät hukkuneet lahjoihin vaan saivat sopivassa määrin kivoja ja tarpeellisia lahjoja. Viime vuonna huomattiin että lahjoja oli liikaa, kun mielenkiinto ei riittänyt edes avaamaan viimeisiä lahjoja. Me päätimme Samin kanssa ettemme osta toisillemme lahjoja, vaan säästetään ne rahat isompiin yhteisiin hankintoihin. Muistettiin toisiamme kuitenkin pienin lahjoin; Sami sai minulta uuden herätyskellon ettei myöhästelisi töistä, ja minä pääsen kampaajalle melkein vuoden tauon jälkeen. Sami oli varannut ajankin valmiiksi! Paras joululahja minulle oli nähdä kaikki pienet poikani onnellisina nauttimassa joulun taiasta. Ja hyvänä kakkosena se, että rakas ystäväni perheineen tulee taas luoksemme kyläilemään yhdeksän kuukauden tauon jälkeen. Toivottelen oikein ihania vuoden viimeisiä päiviä ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoille, mikäli en blogin puolelle palaa enää tämän vuoden puolella. Nähdään viimeistään 2015!

21. joulukuuta 2014

#joulupöpö

Kaikki varmaan tietää, että normaalisti en todellakaan ole mikään jouluihminen mutta että tänä vuonna joulufiilis on ollut katossa jo pitkään! Olen todellakin tainnut saada jonkun joulupöpön... Etenkin tänä viikonloppuna olen touhunnut paljon jouluun liittyvien asioiden parissa, kuten varmaan useimmat perheet näin muutamaa päivää ennen joulua. Viikonlopun aikana ollaan kotiutettu ja koristeltu joulukuusi, leivottu jouluherkkuja ja paketoitu lahjoja. Vielä muutama asia on tekemättä, mutta muuten kaikki jouluvalmistelut alkavat olla mallillaan. 
_DSC0302_1
_DSC0321_1 _DSC0465_1
_DSC0457_1
Meillä ei aiempina vuosina ole ollut joulukuusta, sillä ollaan ajateltu että se on liian riskialtista pienten lasten sekä varsinkin kissojen kanssa. Nyt kun kissat eivät enää asu luonamme ja lapsetkin ovat tarpeeksi isoja tajuamaan että kuusi on pelkkä koriste, tahdoimme ehdottomasti kuusen kotiin joten lähdettiin perjantaina äitini kanssa kuusiostoksille. Tahdoimme ehdottomasti jalokuusen, joka poikkeaa normikuusesta pehmeämmillä havusilla jotka eivät varise läheskään yhtä paljon.  Saatiin valittua itsellemme hienot yksilöt, vaikka ne olivatkin hieman harvalatvaisia super tuuheine alaoksineen. Otettiin kuusi sisälle heti samana iltana ja iltapalan jälkeen koristeltiin se koko perheen voimin. Pojat asettelivat koristeita enimmäkseen samoihin nurkkiin ja alemmille oksille mutta onpahan omin kätösin koristeltu! Meillä on julgrenin jäljiltä ainoastaan punaisia ja hopeita koristeita, sekä muutama spesiaalikoriste, mutta tuollainen hillityn värinen koristelu oli ehkä jopa parempi kuin värisekamelska. Ihan kaunis se on, ensimmäinen joulukuusemme.
_DSC0342_2
_DSC0352_1
_DSC0395_1
_DSC0387_1
_DSC0420_1
_DSC0426_1
_DSC0439_1
kollaasi1
_DSC0446_1
Lauantaina puolestaan oli vuorossa jokavuotinen leivontapäivä. Tonttu oli tuonut joulusukkaan pojille omat kaulimet joiden kanssa pojat pääsivät vähäksi aikaa mukaan leipomaan. Joka vuosi leivotaan pipareita ja joulupullia sekä kokeillaan jotakin uutta vaihtelevalla menestyksellä. Tänä vuonna tehtiin melting snowmen -lumiukkopipareita sekä joulukuusi-kookosmöykkyjä. Minä koristelin myös piparijoulukuusia ja kokeilin sokerinauhakoristeiden tekoa melko huonoin tuloksin (Master Chefin kokit saavat sen näyttämään niin helpolta, hahaha!). Kotiuduin Hugon kanssa äitini luota vasta iltamyöhään isompien poikien ollessa jo unten mailla, mutta oli hauska päivä äitini, siskoni sekä kummitätini ja siskoni kummitädin kanssa. Ja isäni kanssa, joka yleensä pakoilee kotia tämän päivän koittaessa, mutta joka tänä vuonna valokuvasi touhujamme ja viihdytti lapsia.
_DSC0495_1
_DSC0486_1
_DSC0481_1
Joululahjojen paketointi on asia jota olen aina rakastanut! Taidot eivät ole mitä parhaimmat, mutta rakastan näperrellä lahjanarujen kanssa sekä valikoida kauniita papereita lahjoille. Tämän vuoden "teemana" oli hopea ja sininen, ja täytyy myöntää että sorruin yhteen mitä tyhmimpään heräteostokseen ikinä! Löysin nimittäin upean kaunista lahjapaperia joka ei sovi väriteemaan, joten ostin sen ihan muuten vaan varastoon. Onneksi ei ollut monen euron heräteostos. Me pyrimme pitämään joulun pääosan muussa kuin lahjoissa, eikä haluta opettaa pojille että joululahjoja tulee kasapäin. Lähes kaikki lahjat on ostettu ja paketoitu, meillä on isommille 4-5 pakettia per lapsi. Tuntuu että lapsilla on jo kaikkea ja kummeille sekä sukulaisillekin oli hankalaa keksiä lahjaideoita. Itse ostin Hugolle pienen lahjan ihan muodon vuoksi, muuta hän ei meiltä saa.

Me vietetään joulua poissa kotoa, joten jouluruokia ei tarvitse miettiä eikä varsinaista joulusiivousta olla tehty, nuo pojat osaavat sotkea siihen tahtiin että siivota pitää kuitenkin joka päivä. Nyt kun kaikki alkaa olla mallillaan niin voi rauhoittua glögikupin ääreen ja heittäytyä fiilistelemään lasten kanssa. Samillakin on muutama ylimääräinen vapaapäivä, ihanaa kun saa enemmän yhteistä aikaa perheen kanssa. Vielä kun pääsisi pulkkamäkeen, tuo puoli senttiä lunta ei ihan taida riittää...
Onko teillä viime hetken joulustressiä vai alkaako asiat olla valmiina?

16. joulukuuta 2014

Joulukortit

_DSC0022_1
_DSC0036_1
_DSC0038_1
_DSC0040_1
_DSC0050_1

Minun joulukortti-innostukseni on vaihdellut paljon vuosien mittaan. Jonakin vuonna on tehnyt mieli askarrella ja lähetellä kortteja kaikille tutuille, jonakin vuonna taas kortit on unohdettu kokonaan. Kerran tilattiin valmiit kortit ja säästyttiin askartelemisen vaivalta. Tänä vuonna askarreltiin poikien kanssa kortteja mutta jätettiin suosiolla vastaanottajien lista hieman lyhyemmäksi. Kortit saa poikien isovanhemmat, isoisovanhemmat ja kummit, minun ja Samin kummit sekä muutama ystävä. Posti on tiedettävästi löytänyt perille jo ainakin osalle vastaanottajista, joten uskallan julkaista kuvat täällä. 

Ideat poroihin ja joulukuusiin löysin jostain askartelulehtisestä, joulupukit, tähdet ja lumihiutaleet taas syntyivät improvisaation tuloksena poikien maalauksista. Välillä piti hieman ohjeistaa ja auttaa oikeiden värien valitsemisessa, mutta yritin antaa poikien tehdä mahdollisimman vapaasti. Joelilla ei innostusta riittänyt kovin pitkään, joten suurin osa korteista on Alexin kanssa tehtyjä. Minä viimeistelin kuvat kimalteella sekä koristeilla. Samikin osallistui liimailemalla kuvia korttipohjille. Omasta mielestä kortit ovat hienot ja persoonalliset, lasten kanssa askarrellessa ei pidäkään olla täydellistä. Mitäs pidätte?