Kaksplus.fi

6. marraskuuta 2014

Suomeksi vai på svenska?

Svenska dagen eli ruotsalaisuuden päivä on oiva tilaisuus toteuttaa erään lukijan toive ja kirjoittaa muutama sananen meidän perheen kaksikielisyydestä. Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta täällä. Perheemme kasvaa tosiaan kahden kielen kanssa, minä puhun lapsille ruotsia ja Sami puolestaan suomea. Kahden äidinkielen omaavana minulle oli itsestään selvää että lapseni oppisivat molemmat kotimaiset kielet, olisihan se tyhmää olla opettamatta kieliä kun mahdollisuus on saada laajempi kielitaito heti lapsesta asti. Kielet ovat rikkaus ja olen ylpeä kaksikielisyydestäni, vaikken varsinaisesti pidä itseäni suomenruotsalaisena, vaan juurikin kaksikielisenä. Äidinkieleni on virallisissa papereissa suomi, samoin pojilla, mutta kielet ovat kuitenkin tasavertaiset.
Vaikka minä vietän päivät kotona lasten kanssa, molemmilla pojilla on suomen kieli paremmin hallussa. Suomenkieli on kuitenkin enemmän läsnä jatkuvasti, niin telkkariohjelmissa kuin perheen ja suvun keskuudessa ja myös kavereidenkin kanssa. Tällä hetkellä Alex ei puhu ruotsia juuri lainkaan, ja häntä saakin kovasti rohkaista ja yllyttää ruotsin kielen puhumiseen. Peruskieli on suomi mutta sinne sekoittuu paljon ruotsinkielisiä sanoja. Joelillakin suomen kieli on aina ollut vahvempi, mutta vuosi sitten alkanut ruotsinkielinen päiväkerho on edesauttanut ruotsinkielen puhumista paljon! Toivottavasti Alexin kanssa käy samoin, kun hän aloittaa kerhon ensi syksynä. Näillä näkymin pojat ovat valinneet puhua enimmäkseen suomea keskenään, luultavasti siksi ettei Alex juuri muuta puhu. Puhe on kuitenkin molemmilla sekoitus ruotsia ja suomea ja vaihtelee paljon. Me pyrimme oikaisemaan poikia jos he sekoittavat kieliä keskenään liikaa, mutta tämä on melkoisen mahdoton tehtävä. Siinä saisi istua vieressä jatkuvasti oikaisemassa puhetta ja sananvalintoja eikä muuta ehtisi päivisin tehdäkään. 
pojat_012muok
Mitä enemmän vaikuttaa siltä että suomen kieli on pojilla vahvempi, sen enemmin koen tarvetta tehostaa ruotsin kieltä. Kerhon kielivalinta oli itsestäänselvyys emmekä edes harkinneet hakevamme paikkaa suomenkielisestä kerhosta. Myös muut harrastukset tukevat ruotsin oppimista ja kielellisen taidon ylläpitämistä. Joel käy ruotsinkielisessä muskarissa, ja vauvauinti on kaksikielinen. Uskon, että nämä harrastukset ovat edesauttaneet Joelin ruotsinkielentaitoa, ja toivon saman käyvän Alexille kun hän saa ruotsinkielistä toimintaa muuallakin kuin kotona. Ensi syksy onkin Alexille mielenkiintoista aikaa kun hän pääsee mukaan kerhoon ja saa aloittaa oman muskariharrastuksenkin. Enää ei tarvitse olla vain mukana kun Joelia viedään! Ruotsinkielen taitoa on mielestäni erityisen tärkeää tehostaa ja ylläpitää, sillä suomenkieltä kuulee ja oppii joka tapauksessa. Useimmat sukulaisemme ovat suomenkielisiä, lastenohjelmat katsotaan pääosin suomeksi ja suomenkieltä kuulee muutenkin enemmän; kaupassa, radiossa ja kaikkialla ympäristössä. Ruotsinkieltä tuskin koskaan unohtaa kun sitä kuitenkin kuulee joka päivä, mutta se voi jäädä kehityksellisesti jumiin tietylle tasolle.
pojat_006muok
Tulevaisuudessa olisi tarkoitus laittaa lapset ruotsinkieliseen esikouluun ja siitä kouluun. Mikäli pojat joskus menevät päiväkotiin, olisi senkin oltava ruotsinkielinen. Näillä näkymin pojat ovat kuitenkin kotihoidossa ainakin kolme vuotta vielä, jolloin Joel on jo aloittanut esikoulun. Joelin ollessa pieni me pohdittiin tuota koulukieltä melko paljonkin, eikä Sami ollut ihan vakuuttunut miksi poikien pitäisi automaattisesti käydä koulut ruotsiksi. Uskon kuitenkin että mikäli tahtoo pitää molempien kielten kehityksen suurin piirtein samalla tasolla, tulisi koulut käydä vähemmistökielellä. Juuri siksi, että kyllä sitä suomea oppii ja pystyy ylläpitämään muutenkin. Mulle tuli viime keväänä yllätyksenä, että ainakin Espoossa neuvolakäynnit tulisi käydä koulukielellä mielellään jo vauvasta asti, mutta viimeistään ennen nejän vuoden tarkastusta. Meille ei kukaan ollut kertonut tästä ja sainkin kuulla siitä ihan sattumalta. Onneksi asia selvisi, sillä muuten olisimme menneet Joelin kanssa varmaan ihan normaalisi suomenkieliselle neuvolatädille seuraavalla käynnillä. Vaikka en nyt usko että se olisi mitenkään haitallista käydä kerran vuodessa neuvolatarkastuksessa eri kielellä kuin millä koulu aloitetaan.
pojat_001muok
Vauvan kohdalla kielen alkukehitys seuraa samaa kaavaa kuin Joelin ja Alexinkin kanssa; en osaa puhua vauvalle ruotsia. Tämä tulee varmasti muuttumaan taas lähikuukausina vauvan kasvaessa ja oppiessa vuorovaikutusta enemmän. Todennäköisesti ruotsin puhuminen vauvalle alkaa luonnistumaan vielä helpommin, kun on Joel ja Alex vieressä koko ajan ja puhuu heille ruotsia. Joel puhuu vauvalle aika usein ruotsia, Alex ei niinkään, mutta osaa erotella minulle ja Samille Beebin ja Vauvan ja hahmottaa kielten eron jossain määrin. Sen kummempaa mielenkiintoa ei kielten oppimiselle ole, toisin kuin Joelilla, joka kyselee usein miten joku sana sanotaan toisella kielellä ja mitä se tarkoittaa. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten poikien kielellinen kehitys etenee vuosien varrella ja muuttuuko lasten välinen kieli suomesta ruotsiin jossain vaiheessa, tai puhuvatko veljekset ehkä eri kieliä keskenään. Muutaman vuoden päästä tilanne voi näyttää jo ihan erilaiselta!
Millainen kielenkehitys muiden kaksikielisten perheiden lapsilla on? Ovatko kielet tasavertaiset vai onko lapsella/lapsilla selkeästi vahvempi ja heikompi kieli?

4 kommenttia:

  1. Meillä kotikielinä suomi/englanti. Lapsi on vasta 1,5 vuotias mutta muutamia sanja tulee kummallakin kiellelä. Vielä ei voi sanoa kumpi on vahvempi kun puhetta on niin vähä :) Mielenkiintoinen postaus, oon samaa mieltä että kielet on rikaus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että teilläkin kasvetaan kaksikielisiksi. :) Kielitaito on kyllä rikkaus!

      Poista
  2. Kiitos postauksesta!
    Meilläkin kaksikielinen perhe, tosin mies ruotsinkielinen. Lapset (2v2kk ja 4v7kk) puhuvat enemmän suomea, koska ovat olleet kanssani kotona. Ruotsinkielisessä päiväkodissa ovat oppineet, että leikkikieli on ruotsi, joten meillä robotit puhuvat ja autot pärisevät på svenska. (: Joskus leikkiminen suomi-serkkujen kanssa aiheuttaa kränää kun omat poikani leikkivät automaattisesti ruotsisksi. Vaihtavat kielen kyllä suomeksi, mutta yleensä tarvii huomauttaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, miten teillä sujuu kielien kanssa :) Mulle on jotenkin ollut vaikea sulattaa että pojat puhuvat suomea keskenään, en tiedä miksi. :D

      Poista

Kiitos kommentista!