Kaksplus.fi

4. kesäkuuta 2014

Harrastuksena vauvauinti

Me aloitettiin Joelin kanssa harrastamaan vauvauintia heti kun se oli mahdollista, eli noin 3-4 kuukauden iässä. Vauvauinti on hyvä harrastus, joka tukee lapsen veteen tottumista jo vauvasta saakka, kehittää motorisia taitoja ja on hauskaa koko perheen yhteistä toimintaa. Pitkällä tähtäimellä nuorena aloitettu uintiharrastus saattaa edesauttaa lapsen uimaan oppimista, eli harrastus on myös siinä mielessä hyödyllinen. Me ollaan harrastettu koko ajan Folkhälsanissa, ja ollaan oltu todella tyytyväisiä seuran toimintaan. Joel on viihtynyt pienestä asti todella hyvin vauvauinnissa, eikä koskaan ole pahemmin vierastanut vettä tai sukeltamista. Tottakai vuosien aikana eri kehitysasteilla viihtyvyys on ollut vaihtelevaa, kausia jolloin uinti ei maistu ollenkaan ja kausia jolloin altaasta ei tahdota lähteä pois ollenkaan. Pääosin kuitenkin uintiin ollaan aina menty hyvillä mielin ja innoissaan, ilman kiukutteluja. Tutut laulut ja leikit, mukavat ja avuliaat ohjaajat sekä kiva ilmapiiri ryhmässä on vaikuttanut viihtyvyyteen, uida saa rauhassa omaan tahtiin, harjoituksia keksii hyvin oman ikäluokan tasolla ja aina saa apua ja neuvoja jos tarvitsee. 
Vauvauinti_0001
Alexin syntymän jälkeen hänen ollessa vielä liian nuori osallistumaan uintiin, hän nukkui tai katseli altaan reunalla uintia kaukalossa. Sisarusryhmään jonottaminen sujui mutkitta ja päästiin lähes heti Alexin ylitettyä kolmen kuukauden ikärajan uimaan perheenä. Alex on ollut uinnissa vähemmän heittäytyvää sorttia, ja muistan kuinka Alex oli ensimmäiset kuukaudet aina koko uintiajan naama peruslukemilla, kuitenkaan kiukuttelematta. Pikkuhiljaa kasvaessaan Alexkin alkoi viihtymään uinnissa paremmin, ja nyt molemmat pojat ovat jo hurjia vesipetoja, Alex ui muutaman metrin kellukkeilla itsekseen ja Joel sukeltelee omatoimisesti matalassa vedessä. Tällä hetkellä Joelilla on meneillään jonkunlainen vedenpelko-kausi, mutta esistysaskeleita ollaan senkin asian kanssa jo tehty.
Vauvauinti_003
Nyt kesällä Alexin täyttäessä kaksi vuotta, vauvauinti loppuu meidän osalta, sillä perusryhmissä uinti-ikä on 3kk-2v. Tutun uintiharrastuksen loppuminen olisi todella kurjaa, ja sen takia ollaan tosi iloisia että vauvauintia järjestetään myös vanhemmille lapsille. Viikottaisen uinnin lopetus tässä vaiheessa olisi kurjaa paitsi lapsen osalta myös sen takia, että siinä saattaisi tapahtua taantumaa vesikäyttäytymisessä. Ensimmäiset uimakoulut järjestetään jo 4-5 vuotiaille lapsille, jolloin vuoden tauko säännöllisestä uimisesta olisi tyhmä. Tällä hetkellä ollaan jonossa syksyllä alkavaan 1-4 vuotiaiden vauvauintiryhmään, jotta voitaisiin jatkaa harrastusta. Toivotaan, että ryhmästä löytyisi meille paikka yhtä vaivattomasti kuin edellisilläkin kerroilla. 
Vauvauinti_0002
Syksyn jälkeen meillä koittaakin hieman kettumaisempi tilanne, sillä vauvauinnissa saa olla mukana vain kaksi aikuista lapsimäärästä riippumatta. Kyselin Folkhälsanilta ehdotuksia miten voisimme toteuttaa uinnin ensi vuonna kolmen lapsen kanssa, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Joko uidaan kahden lapsen kanssa jolloin joku jää ulkopuoliseksi, tai kahdessa eri ryhmässä eri kokoonpanoilla. Paras vaihtoehto olisi uida kolmen lapsen kanssa niin että yksi on ilman vanhemman jatkuvaa sylipaikkaa, eli toisin sanoin kelluntavälineiden varassa itsekseen vanhemman valvonnan alla. Nähtäväksi jää osaako ja jaksaako kumpikaan pojista olla pääosin itsekseen koko puolen tunnin uintiajan, vai onko kolmen lapsen kanssa uiminen mahdotonta. Saatiin myös ehdotus, että Joel aloittaisi uimakoulun ensi syksynä, jolloin hänellä olisi oma uintiharrastus ja jatkettaisiin vauvauintia kahden nuoremman kanssa. Vaihtoehtoja siis löytyy mutta käytännön järjestelyistä ei vielä voi sanoa mitään.
_DSC0246muok
_DSC0133muok
Meillä ei siis ole vauvauinnista mitään negatiivista sanottavaa, vaan suosittelisin harrastusta kaikille vauva- ja lapsiperheille! Vauvauinti ei ehkä ole harrastuksena kaikista edullisimmasta päästä, varsinkaan jos vertaa esim. uimahallien kertalippujen hintaan, mutta en usko että yhtä helposti tulee käytyä omalla ajallaan säännöllisesti uimassa pienen lapsen kanssa. Vauvauinnissa kun on myös ammattitaitoiset ja pelastustaitoiset ohjaajat, erilaisia juttuja voi kokeilla turvallisin mielin. Itse en esimerkiksi uskaltaisi lähteä edes kokeilemaan vauvan sukelluttamista ilman pätevää ohjausta.
Löytyykö muita vauvauinnin harrastajia? Miten lapsi/lapset viihtyvät?

10 kommenttia:

  1. Me oltiin kaks vai kolme jaksoa vauvauinnissa. Sit tuli kesä ja korvatulehdus kierre ni jäi uiminen pois :( Nyt oon jotenki arka viemään poikaa uimalaan ku on putket korvissa ja toi ei tykkää yhtään siitä pannasta/tulpista mitkä pitäis olla :(

    Ihanaa että teillä on uinti yhteinen harrastus koko perheelle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin ettei tuollaisen korvatulehduskierteen kanssa jaksa sitä uintiharrastusta pitää yllä :/ En varmaan itsekään jaksaisi, kun poissaoloja tulisi hirveästi ja vauvalla epämukavaa pannan ja tulppien kanssa. Meillä onneksi kummallakaan lapsella ei oo koskaan ollut korvatulehduksia *koputan puuta*. :)

      Poista
  2. Ei olla koskaan käyty.
    Mies ei tykkää uimahalleista vaikka osaa uida kuitenkin.
    Niin se sitten jotenkin jäi esikoisen kohdalla kun en yksin halunnut lähteä vauvan kanssa.
    Hyvinhän nuo on oppineet uimaan. Esikoinen nyt kymmenen vuotta ja ui tosi hyvin :) kävi kyllä uima koulussa kesällä kun oli 4-5 vuotias ja siellä sitten opetteli uimista :)
    Tuo on kyllä kiva harrastus varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eiköhän jokainen lapsi opi uimaan vaikkei vauvauinnissa kävisikään. Vauvauintihan on enimmäkseen pelkkää leikkiä ja polskuttelua, joten meilläki tulee pojille kyllä uimakoulu tarpeelliseksi myöhemmällä iällä :)

      Poista
  3. Kirjoitit aijemmin Joelin kerhokuulumisia. Kun uusi vauva tulee jääkö Joel yhä kerhoon vain 3 päivänä viikossa, entä Alex? Meneekö hänkin kerhoon? Miten on tarhan laita? Miksi pojat eivät ole tarhassa? Ymmärrän toki että on tavallaan turhaa pitää tarhassa ku uusi vauva tulee sillä joudut kuitenkin pitämään äitiyslomaa. On kuitenkin varmasti raskasta olla 3 lapsen kanssa yksin kotona joten kerho on oiva vaihtoehto, olisin vain kiinnostunut tietämään sinun ajatuksia tarhasta? Lisäksi kiinnostaa tulevaisuus työn/koulun kannalta. Oletko ajatellut kuinka pitkän äitiysloman tälläkertaa pidät? Menetkö sitten töihin vai opiskelemaan? Onko lapset silloin kaikki tarhassa vai opiskelisitko iltaisin yms. :) hirveesti kysyttävää toivottavasti jaksat jakaa ajatuksiasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joel käy kerhossa kahtena päivänä viikossa, ja sama määrä kerhopäiviä jatkuu syksylläkin. Alex ei vielä pääse kerhoon, sillä tuo seurakunnan ruotsinkielinen kerho jossa Joel käy, on 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Alex aloittaa kerhon vuoden päästä syksynä. :) Meillä on ollut suunnitelmana että minä pysyn kotiäitinä niin pitkään kun rahatilanne sen sallii, eli niin pitkään kun taloutemme kestää vain yhden ihmisen palkkatulot. Todennäköisesti lähtisin opiskelemaan aikaisintaan vauvan ollessa 2-vuotias. Ideaalitilanne olisi päästä opiskelemaan syksyllä 2017 jolloin vauva täyttäisi pian 3 vuotta. Silloin Joel aloittaisi esikoulun ja Alex ja vauva menisivät päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Iltaopiskelua en jaksaisi, sillä silloin perheen yhteinen aika jäisi ihan minimiin jos Sami on päivät töissä ja minä illat koulussa.

      Päiväkodin suhteen olen melko tiukasti sitä mieltä, että ilman tosi hyvää syytä kotiäidin ei pidä laittaa vanhempia lapsia hoitoon ollessaan itse vauvan kanssa kotona. Todennäköisesti tulee olemaan rankkaa kolmen alle 4-vuotiaan kanssa, sillä Sami tekee paljon töitä mutta itse ollaan päätetty lapset tällä tahdilla tehdä, joten silloin olisi älytöntä lykätä niitä päiväkotiin kasvatettaviksi :) Kerho ajaa hyvin asiansa juuri siinä, antaen lapsille sosiaalista kehitystä ja omanikäistä seuraa ryhmässä, ja tarpeen mukaan kerhopäiviäkin voi lisätä vaikka sinne viiteen päivään viikossa. Samalla mulla on niitä hetkiä kun on helpompaa kotona yhden tai kahden lapsen kanssa :)

      Poista
    2. Kiitos että jaksoit vastata! Oli kiva kuulla positiivisia asioita siitä että lapset eivät ole päiväkodissa, liian usein vanhempia syytellään siitä että lapset eivät sosiaalistu jos lapset eivät mene päiväkotiin. Itse olen myös sitä mieltä että jos on mahdollista niin miksi ei viettäisi mahdollisimman pitkään lasten kanssa aikaa kotona. Toivotaan että teillä tilanne sallii sinun pysyä kotona lasten kanssa ja pääset sitten kun on sen aika haluamaasi koulutukseen :) oli myös mielenkiintoista kuulla että kerhopäiviä voi halutessaan lisätä tai vähentää oman mielen mukaan. Tämä antaa enemmän joustavuutta arkeen. Täytyykin ottaa selvää meidän paikkakunnan kerhomahdollisuuksista heti kun sen aika vuoden sisään tulee. Onko kerhoilu saman hintaista kun päiväkotikin?

      Poista
    3. Tuokin on muuten totta, että saatetaan kritisoida vanhempia jotka pitävät lapsia pitkään kotona. Samalla kuitenkin keskustelut käyvät kiivaina subjektiivisesta hoito-oikeudesta ja kotiäitien lapsista päiväkodissa. Ristiriitaista.

      Kerhomaksu ainakin tuossa meidän seurakunnan kerhossa on lukukausikohtainen, ja maksu riippuu kerhopäivien määrästä. Tänä keväänä 2krt/vko maksoin tammi-toukokuu ajalta noin 60 euroa. Eli ei ole kovin hintavaa :)

      Poista
  4. Asiaan kuulumattomasti, oliko sulla sellaiset loose fit housut? Onko ne äitiyshousut vai ihan normit? Muistan että oisin jostain kuvasta sulla sellaset nähny ja oon ihastunu sellasiin. Mietin vain mistä niitä saa ja onko ne vain äitiyshousuja, vai käykö ne myös ei odottavalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai tarkoitatko niitä sinikuviollisia "pyjamahousuja"? :D Mun omat on henkkamaukan äitiysvaateosaston alerekistä, mut ainakin oon nähnyt sellaisia ei-äitiyshousuja Zarassa viime aikoina, ja varmaan saa monesta muustakin perusketjuliikkeestä :)

      Poista

Kiitos kommentista!