Kaksplus.fi

1. maaliskuuta 2014

Kadonnut onnellisuus

Blogi on elänyt lähes täyttä hiljaiseloa koko helmikuun. Väsymys ja pahoinvointi ovat imeneet minusta viimeisetkin mehut, kun kaikki energia kuluu poikien hoitamiseen, kunnes Samin tullessa kotiin rojahdan sohvalle loppuillaksi. Onneksi elellään jo kymmenettä viikkoa, joten pidetään sormet ja varpaat ristissä että pian helpottaa. Enää muutama viikko jäljellä ensimmäistä raskauskolmannesta. Monta asiaa on jäänyt kertomatta blogiin, monta ihanaa tapahtumaa ikuistamatta kameraan ja monesta hetkestä en ole edes jaksanut yrittää nauttia. Olo on kaikin puolin kurja, mutta parempaan ollaan menossa! Onneksi pahoinvointia esiintyy edelleen pääosin joka toinen tai joka kolmas päivä, eikä jatkuvasti. Väsymys on se suurempi ongelma, ja se vaikuttaa myös omatuntoon kun en juurikaan jaksa lasten kanssa touhuta, ja Sami joutuu pitkien työpäivien jälkeen vielä hoitaa lapsetkin lähes yksin. Tämä on täysin erilaista kuin edellisissä raskauksissa, en ole koskaan ollut näin voimaton niin henkisesti kuin fyysisestikin. En malta odottaa sitä kuuluisaa ihanan seesteistä keskiraskautta!

Tänään oli pitkästä aikaa energinen olo jo aamusta, joten noustiin Samin kanssa yhdessä aamutoimille lasten kanssa. Yleensä meillä toimii sellainen systeemi, että kumpikin saa yhtenä viikonloppuaamuna nukkua. Kuitenkin kun koko perhe nousee yhdessä ehtii aamupäivänkin aikana tehdä enemmän. Tänään syötiin rauhallinen aamiainen jonka jälkeen lähdettiin ulos pienelle kävelylle. Ihanassa kevätauringossa oli mukava paistatella vaikka olin itse hieman alipukeutunut ja alkoi paleltaa jo liian pian. Pojat keräilivät aarteita kärryyn ja käytiin lähitallilla katselemassa hevosia. Puolessa tunnissa ei päästy montaa sataa metriä eteenpäin ennen kuin piti jo lähteä kotiinpäin tekemään ruokaa. Kotimatkassakin kesti oma aikansa, kun jokainen pieni kivi, keppi ja maan nyppylä piti kääntää kolmesti ja tutkia kymmenestä eri suunnasta. Mä nauroin kippurassa Samin epäonnistuneille yrityksille hoputtaa lapsia kotiinpäin. Ihanaa, miten lasten mielenkiinto riittää tavanomaisten ihmeellisten asioiden tutkailuun.

aamukävely_001muok

aamukävely_005muok

aamukävely_010muok

aamukävely_012muok

aamukävely_023muok
"Näkyykö kaivossa jotain jännää?"

Kotiin tultuamme laitettiin lounaaksi tortilloja ja nautittiin kaikki yhdessä hyvästä ruoasta. Arkisin ei juuri koskaan ole mahdollisuutta syödä yhdessä koko perheenä, joten siihen pyritään panostamaan viikonloppuisin. Perhepäivällisiin on kiva totutella jo ihan pienestä asti, ja toivonkin että lapset vielä teini-iän kiireissäkin suostuvat iloisin mielin perhepäivällisille vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan perheen seurasta. Tortillalounaan jälkeen muut menivät päiväunille ja minä energiapuuskassani ryhdyin blogihommiin. Poikien herättyä he saivat leikkiä iskän kanssa legoilla ja syödä välipalaa, kun mä jatkoin epätoivoista taisteluani yhteistyöhaluttoman kuvanmuokkausohjelman kanssa. 

lauantaiaamu_019muok

lauantaiaamu_027muok

lauantaiaamu_029muok

lauantaiaamu_050muok

lauantaiaamu_034muok

lauantaiaamu_041muok

Kaiken pahoinvoinnin, väsymyksen ja alakuloisuuden keskellä näin energiantäyteinen ja iloinen olotila tuntuu ihan euforiselta! Viime aikoina on ollut todella rankkaa, mutta nyt taas muistan kuinka ihanaa elämä on ja kuinka onnellinen saan olla tästä kaikesta mitä olen saanut! Tästä tunteesta täytyy yrittää pitää kovemmin kiinni, etten täysin vajoa raskauspahoinvointimasennukseen. 
Oikein ihanaa ja aurinkoista loppuviikonloppua teille kaikille, palaillaan toivottavasti mahdollisimman pian kun olotilat antaa myötä! 

12 kommenttia:

  1. Jos se on niin erilainen alkuraskaus nii olisko tyttö ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voihan se olla niinkin :D mutta kyllä ne saman sukupuolen raskaudetkin voi olla erilaisia!

      Poista
  2. Mullaki oli tän raskauden ekat viikot ihan kamalia, mulla oli 24/7 ihan järkyttävän huono olo sinne viikolle 12 saakka ja edelleen tää väsymys on välillä lannistavaa ja huomenna alkaa rv17.. ei mulla tosta esikosta ollu ku välillä huono olo illalla ja väsyki helpotti jo viikolla 13.. toivottavasti sulla pian olot helpottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, kurja juttu :/ Mä oon tainnut päästä vähällä silti vaikka onkin nyt ollut vaikeampaa, tuntuu ettei mun olotilat oo verrattavissa muiden alkuraskausoireisiin. Kiitos paljon, ja toivottavasti sullakin helpottaa pian! :)

      Poista
  3. Onkohan se joku kolmannen raskauden vaiva, mulla nimittäin oli tämän raskauden alussa pahoinvointia ja väsymystä enemmän kuin aikaisemmissa... Väsymys ei helpottanu missään vaiheessa, vasta viikolla 30 väsymys alko pikkusen helpottamaan... :/ Oli jotain aivan omaa luokkaansa kyllä, tuntu että kädenki nostaminen oli mahdotonta välillä. Nyt ihanan energinen olo, vissiin se pesänrakennusvietti iski vasta nyt viikolla 34 ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla joo, kolmannen kirous :D Mä todellakin toivon, että väsymys helpottaisi tässä kevään mittaan, se verottaa niin paljon lapsilta kun äidillä on jatkuvasti kurja olo :( Tsemppiä loppuraskauteen! :)

      Poista
  4. Toivottavasti olo pian helpottaa! Vitsit mulla alkoi tekeen mieli tortilloja :D
    Itsellä kans väsymys vaivaa lähinnä viikonloppuisin. Liekö sitten, että silloin vasta osaa höllätä kun mieskin on poissa töistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos, toivottavasti! :) Haha, kauppaan vaan ja tortilloja tekemään :D Voi olla, että kroppa ei anna pahimman väsymyksen ottaa valtaa kun ei ole mahdollisuutta levätä..

      Poista
  5. Annahan miehellesi myös aikaa levätä kun töissä kuitenkin käy ja sekin varmasti rankkaa hänelle! :)
    Ja koita myös itse levät, nopeasti menee aika kuitenkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, pian toivottavasti pahin menee jo ohi :) Se onkin tällä hetkellä yksi vaikeimpia juttuja, kun mun korppa vaatii niin paljon lepoa mutta Samikin tarvitsisi lepoa rankan työpäivän jälkeen :/

      Poista
  6. Hahhah kunnon dramatisk otsikko :D:D:D kanske nu mera energin katos? :D dedär låter typ som ni sku ha blivi häädetty o måsta sova i snödrivan o äta bark :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah!!! :D Nå kanske de va lite överdramatiserat XD

      Poista

Kiitos kommentista!