Kaksplus.fi

4. heinäkuuta 2013

Vuosi synnytyksestä

Pohdin pitkään tämän postauksen tekemistä, sillä en ole oikein sujut itseni tai vartaloni kanssa, enkä tiennyt onko siksi järkevää esitellä vartaloa täällä. Kuitenkin päätin tehdä tämän, epävarmuudesta huolimatta. Yritin ottaa kuvia tämän hetkisestä tilanteesta mutta ahdistuin liikaa ja päätin unohtaa koko postauksen. Muutin kuitenkin taas mieleni sadannen kerran, joten tässä tämä nyt on.

DSC_0204
Joel rv 35+6

Joelin raskausaikana minulle kerääntyi 11 kiloa painoa. Osa varmaan siksi, että herkuttelin kuin viimeistä päivää, osa siksi että lopetin pitkäaikaisen urheiluharrastuksen. Pelkäsin lihomista ja vartalon muutoksia todella paljon, mutta kilot eivät näkyneet juuri missään paitsi mahassa, joten olin tyytyväinen. Synnytyksen jälkeen kaikki 11 kiloa karisivat muutamassa viikossa, ja kolmessa kuukaudessa paino oli laskenut vielä neljä kiloa alkupainosta. Raskausarpia ei tullut kuin napakorun reiän ympärille, ja vatsaan kaksi pientä alle sentin kokoinen. Koskaan en ole vartalooni ollut täysin tyytyväinen, mutta kukapa nainen olisi? Kun tulin raskaaksi puoli vuotta synnytyksen jälkeen, oli lähtötilanne suhteellisen hyvä. Olin melko tyytyväinen kroppaani ja hyväksyin heti, että vartalo tulee taas muuttumaan.

kollaasi3
Alex rv 10+3, noin 7kk Joelin synnytyksestä

mahakuvia 005muok
Alex rv 38+2

Alexin raskausaikana painoa tuli 12 kiloa, ja taas paino näkyi lähes ainoastaan mahassa. Kuvittelin, että palautuisin raskaudesta yhtä hyvin kuin viimeksi, mutta toisin kävi. Kilot istuivat tiukassa, eikä imetys auttanut asiaa. Arpiakin tuli vatsaan, vain muutama pieni, mutta silti. Paino oli lähtölukemissa vasta 6kk synnytyksestä. Samoihin aikoihin lopetin imetyksen ja muutamassa kuukaudessa paino nousi reilut kolme kiloa. Ärsytti, sillä tarkkaillin syömisiäni ja yritin syödä terveellisesti sekä lisäsin liikuntaa arkeen, mutta paino vain nousi. Lisäsin liikuntaa entisestään ja söin vähemmän. Jossain vaiheessa aloin huomaamaan, että käytökseni oli muuttumassa sairaammaksi. Pelästyin, ja otin taukoa laiduttamisesta. Söin mitä teki mieli, myös herkkuja, vähensin liikuntaa ja otin rennommin. Paino alkoi hiljattain laskea, ja nyt vuosi synnytyksestä paino heittelee suunnilleen kilolla lähtöpainosta molempiin suuntiin. Voin siis sanoa, että olen takaisin lähtöpainossani.

kollaasi2
Viikko Alexin synnytyksestä. Tuolloin ajattelin olevani tosi laiha, hahah. Kuvassa arvet näkyvät melko selkeästi.

Vatsan iho on löysempi kuin ennen raskauksia, sekä vatsan seudulla on ne muutamat arvet, mutta en ole kovin paljoa yrittänytkään kiinteyttää vatsan ihoa. Käyhän se mielessä, mutta jää yleensä ajatuksen tasolle. Ehkä syksyllä voisin alkaa panostamaan itseeni taas hieman enemmän. Kroppa näyttää suhteellisen hyvältä vaatteet päällä, mutta vaatteiden alla piilee niin monta vikaa. Rinnat kasvoivat raskaus- ja imetysaikana, mutta pienenivät imetyksen loputtua. Peppu ja reidet ovat löysiä ja täynnä arpia pahimman syömishäiriövaiheen jälkeisen lihomisen takia. Löydän aina vikoja vartalostani, mutta en kuitenkaan jaksa, halua, uskalla tehdä asialle mitään. Olen osittain liian laiska ja mukavuudenhaluinen, osittain pelkään lyöväni taas ihan yli.

_DSC0012muok2
Raskausarvet tällä hetkellä. Toisella puolella mahaa arvet hädin tuskin näkyvät.

Vartalossani on tapahtunut vuodessa paljon muutoksia. Raskaudenaikaisista 12 kilosta 4kg jäi synnytyslaitokselle. Viikko synnytyksestä kiloja oli jäljellä kuusi, ja kuten kerroin ne istuivat tiukassa, ja ovat vasta nyt lopullisesti kadonneet. Syyskuusta lantio on kaventunut n. 6cm, vyötärö n. 6cm, peppu n. 3cm ja kummatkin reidet n. 1,5 cm.

kollaasi1
Tämänhetkinen tilanne, reilu vuosi synnytyksestä

Vaikka välillä tunnen inhoa, ahdistusta ja yökötystä itseäni kohtaan, annan paljon anteeksi itselleni sillä, että Sami rakastaa minua juuri tällaisena, eikä hän, tai moni muukaan huomaa vikoja, jotka itse näen. Tavoitteena olisi päästä terveelliseen elämänrytmiin liikunnan, syömisen ja nukkumisen suhteen. Ennen kaikkea haluaisin voida hyvin, hyväksyä ja rakastaa itseäni sellaisena kuin olen. Kaikista suurin, ja tärkein asia on kuitenkin, että ollaan saatu kaksi ihanaa ja rakasta lasta maailmaan. Kaikki tämä on sataprosenttisesti sen arvoista, ja niin ovat mahdolliset seuraavatkin raskaudet ja niiden tuomat muutokset vartaloon. Ne on pieniä juttuja verrattuna siihen iloon, onneen, huoleen, suruun, ärsytykseen, nauruun, itkuun ja rakkauteen mitä lapsista saa. Ja jos on aivan liian tyytymätön itseensä ja lasten saannin tuomiin muutoksiin, asialle voi aina tehdä jotain.

23 kommenttia:

  1. Olet aivan upea kahden lapsen äiti! :) Itse en ole kenenkään äiti, ja silti olen paljon isompi ja pyöreämpi kuin sinä! Geeneissä kulkee, ja olen oppinut arvostamaan itseäni, minua ei ole kuin yksi tässä maailmassa :) Toivottavasti sinäkin teet samoin! :) Hyvää ja iloista kesää teille kaikille, poikasi ovat suloisia :)<3

    ps. olen myös kaksikielinen, ja nyt hieman isompana iloitsen siitä, että vanhempani aikoinaan päättivät opettaa minulle kummatkin kielet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon! :) Ihanaa, että osaat arvostaa itseäsi juuri sellaisena kuin olet, se on todella hieno ominaisuus ihmisessä! :) Toivottavasti minäkin pian opin sen. Oikein iloista kesää sinullekin! <3

      Kaksikielisyys on hieno asia, ja rikkaus! Useamman kielen osaamisesta ei ainakaan ole mitään haittaa :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Todella hyvä postaus! Nyt sun pitää ollaa ylpeä ittestä koska uskalsit kirjoitaa tän. Tämä on sulle ku terapia. Sama oli mulle ku tein postauksen mun lihomista (se on jo poistettu) hyvä ku huomasit tärkeimmät kohdat että oot saanu 2 ihana lasta ja sun mies rakastaa sua just sellaisena ku oot :) oot ihana ihminen ja äiti ja oli iloa tutustua suhun ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aleksandra! Kynnys tämän julkaisemiseen oli tosiaan melko korkealla, mutta tuntuu hyvältä nyt kun kirjoitin sen. On ollut tosi ilo tutustua suhun myös ja toivottavasti nähdään vielä! <3

      Poista
    2. Luin joskus tuon sun kirjoittaman postauksen, oli kyllä tosi rohkeasti kerrottu! :)

      Poista
  4. Hienoa, että uskalsit kirjoittaa tälläisen jutun! Ja usko tai älä, mutta näytät mielettömän hyvälle kahden synnytyksen jälkeen! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos oikein paljon, ihana kommentti! :)

      Poista
  5. Ihan tosi hyvässä kunnossa olet kahden lapsen jäljiltä. :) Eritoten ekan raskauden jälkeen, huh! Väkisinhän niitä muutoksia raskauksissa tulee. Ittellä ei oo kroppa läheskään ton näkönen yhden lapsen saamisen jälkeen. :D Toki muutenkin oon paljon isompi kuin sä, mutta vatsanahkaa tuntuu olevan hirveesti. :( Se tuskin enää katoaa mihinkään kun synnytyksestä on jo 3 vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Tottahan se on, että raskaus muuttaa vartaloa, eikä sitä voi estää. Kuitenkin yleensä nainen näkee itsessään monen monta vikaa, joille muut ovat sokeita. Se on harmillista, mutta totta, että harva osaa iloita itsestään juuri sellaisina kuin ovat. :) Varmasti sinäkin saat vatsaa kiinteytyttyä kunhan jaksat tehdä töitä sen eteen :) En usko että sillä on merkitystä kauanko synnytyksestä on aikaa. Tsemppiä! :)

      Poista
  6. siis en näe mitään ihmeellistä sinussa,oot hoikka ja vau,siis kahden lapsen äitinä :)

    Itselläni löytyy selluliittiä koivista,mahassa on makkaroita..yms,näkisitpä vaan ja ne ällöttää minua mutta minkäs teet,en vaan saa mitään aikaiseksi että ne häviäisi siitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Kuten kirjoitin, usea nainen (ja miksei mieskin) näkee itsessään paljon virheitä joita muut eivät näe. Olen varma että sinäkin olet oikein kaunis! :) Mulla on sama juttu, motivaatiota ei ehkä löydy tarpeeksi vaikka oma kroppa ällöttääkin. Tsemppiä sinulle ja hyvää kesää! :)

      Poista
  7. Vau, olet todella upea! Ei millään uskoisi, että sulla on kaksi lasta! Voi kun huomaisit itsekin sen, mitä me muut huomataan sinussa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karo oikein ihanasta ja kannustavasta kommentista! <3

      Poista
  8. olet todella laiha! yököttää katsoa tuota tämähetkisestä tilanteesta keskimmäistä kuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi kuva on vähän hassusta kuvakulmasta otettu :/

      Poista
  9. Sähän oot aivan mielettömässä kunnossa!!:) ei näy edes löysää nahkaa missään, en ikinä uskois että tosta mahasta on tullut kaks lasta. Pidä huoli itestäs ja koita tosiaan nähdä itses niinkun muut näkee, eikö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos, tässäkin näkee kuinka ihmiset voivat olla eri mieltä, kuten edellinen kommentoijakin :) Yritän yritän :)

      Poista
  10. Jenni oot todellinen Hot Mama;) Kaunis ja erittäin hyvässä kunnossa, eikä noita arpiakaan erota:) MILF!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks Annina <3 Tosi kivasti sanottu! :) I just need to start believing that too :D

      Poista
  11. Hej, det var jätte fint skrivet! Skulle du kunna skriva lite om hur du har klarat av att gå ner i vikt? Liksom ge tips om vad det lönar sig att äta/inte äta osv? Eller vad du har sportat med? Jag upplever det som mycket svårt att ändra min vikt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hej! Hemskt många tips kan jag inte riktigt ge, eftersom största orsaken att jag gick ner i vikt berodde på ammandet. Det lönar sig att hålla sig i ren och färsk mat så mycket som möjligt, och få i sig mycket vätska. Mycket grönsaker, sädesslag och mjölkprodukter. Vad jag själv har märkt så ökar risken att gå över till onormalt beteende om man gör massvis med regler eller listor vad man inte får äta. Dvs, världen går inte under om man nångång äter en bulla eller nåt. :) Jag gick på gruppjumppa (t.ex zumba och bodycombat) 3-4 gånger i veckan, och cyklade motionscykel 4-6 gånger i veckan. Det lönar sig att satsa på sådana sportgrenar som du verkligen trivs att göra med, så att du kan njuta och inte tröttnar. Vardagsmotion är också viktigt och effektivt, och det känns inte som att motionera :)

      Slutligen är det ju ganska långt fast på din kropps uppbyggnad och idealvikt, det är mycket svårare att gå ner i vikt om det är emot korppens välmående. Lättare skulle det vara att försöka nöja sig med hudan man är, den försöker jag öva på nu :)

      Poista
  12. Voi että, tekis niin mieli halata sua!
    Et todellakaan näytä kamalalta, ei ikinä uskois kropasta, että olet kahden lapsen äiti! Sulla ei oo todellakaan tarvetta enää laihduttaa, eikä sun kropalla ole syytä pelätä lihomista, ei se maailma siihen kaadu :) Muista, että painon jojoilu on paljon epäterveellisempää kuin tasainen pitkäaikainen yli- tai alipaino.
    Nauti kesästä, syö mansikoita, grillaa, löhöile, nauti, herkuttele ja nauti! Sulla on ihana mies ja ihanat lapset, jotka varmasti rakastaa sua vaikka 50 kiloa isompanakin! Älä siis suotta stressaa painon suhteen :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!