Kaksplus.fi

25. helmikuuta 2013

Suhteeni ruokaan, ruoanlaittoon ja syömiseen

Minulta toivottiin postausta suhteestani ruokaan, ruoanlaittoon ja syömiseen. Tästä tuli pitkä ja pohdiskeleva teksti höystettynä ripauksella reseptejä ja ruoanlaittoon liittyvillä vinkeillä. Toivottavasti tämä edes jossain määrin vastaa ehdottajan toivetta.

Olen lapsesta asti ollut todella nirso ruokien suhteen, ja uusien makujen maistaminen on rajoittunut turhan usein ennakkoluuloihin. Lapsena meitä opetettiin että kaikkea pitää maistaa, mutta maistaminen johti harvoin uuteen positiiviseen makuelämykseen. Lista ruoista, joita en suostu syömään on aivan liian pitkä. Muutamana esimerkkinä voisin mainita vaikka raejuuston, katkaravut tai oliivit. Oliiveja tuskin koskaan tulen maistamaan, sillä lapsena kun minun ja siskoni piti maistaa oliiveja, siskoni oksensi ruokapöytään suoraan eteeni maistettuaan oliivia.

Syömishäiriötaustaisena minun suhteeni ruokaan on edelleen hieman vääristynyt, vaikka aikaa varsinaisesta sairastamisesta on jo vuosia. Edelleen saattaa jälkeenpäin tulla huono omatunto joko ruoan epäterveellisyydestä tai määrästä. Pyrin kuitenkaan olemaan rajoittamatta syömisiäni, vaan syön mitä tahdon ja osaan myös herkutella kun siltä tuntuu. Nuorempana syömisten rajoittaminen oli pakonomaista, ja tein pitkiä listoja "kielletyistä" ruuista, enkä halua ajautua samanlaiseen tilanteeseen uudestaan. Vaikeimpina aikoina ruokavalioni koostui lähes ainoastaan sokerittomasta mustikkakeitosta, karjalanpiirakoista ja banaanista. Pidän ruuasta ja osaan myös joskus nauttia siitä, mutta enimmäkseen syön vain syömisen takia, eikä se tuota minulle minkäänlaista nautintoa tai mielihyvää. Syöminen on pakollista siinä missä vessassakäyminen tai hengittäminenkin, eivätkä nekään tuota minulle mitään erityistä mielihyvää.

Minulla on ollut jo monen vuoden ajan kausia, jolloin kärsin ruokahaluttomuudesta, tuntemattomasta syystä. Näinä kausina saatan havahtua joskus illan aikana siihen, etten ole syönyt mitään, tai että ole syönyt esim vain yhden jugurtin. Ruokahalu palaa aina jossakin vaiheessa, mutta useasti olen joutunut ns. pakottamaan itseäni syömään tiettyinä kellonaikoina, jotta todella muistaisin syödä. Näitä ruokahaluttomuus-kausia on helpottanut lasten säännöllinen ateriarytmi, jolloin muistan itsekin syödä aina kun lapset syövät.

En ole ruoan suhteen kovinkaan kokeilunhaluinen, vaan luotan hyväksi todettuihin ja maun puolesta varmoihin ruokiin. Meidän perheessä syödään ihan perus kotiruokia; jauhelihakastiketta, makaroonilaatikkoa, kanakastiketta, risottoa, kalaa ja perunamuussia, naudanlihapataa, sisäfilettä yms. Yleensä tuunataan noita perusruokia hieman omaan makuumme, ja samalla saa vähän vaihtelua ruokiin. Voisin jakaa muutaman tuunausvinkin:

- Lisää makaroonilaatikkoon salsakastiketta ja maissia, miniporkkanoita tai porkkanaraastetta
- Kanakastikkeen ja risoton sekaan voi laittaa ihan mitä vain, esim:
vihanneksia, valkosipulinkynsiä, tuorejuustoja tai aurinkokuivattuja tomaatteja
- Korvaa risoton riisi joko puoliksi tai kokonaan couscousilla
- Levitä lohen päälle eri makuisia tuorejuustoja, tai tee kaveriksi hyvä kastike, vaihtele lisukkeita
- Lisää jasmin- tai basmatiriisin sekaan kookoshiutaleita
- Korvaa perunat bataattilohkoilla ja perunamuussi bataattimuussilla

Kanakastike-esimerkki

_DSC0005muok

Paista (maustamattomat) kanasuikaleet ja mausta (valkosipulijauhe, paprikajauhe, kurkuma ja provencen yrttisekoitus), heitä sekaan purjoviipaleita ja maissia. Lisää ruokakermaa ja mustapekka-tuorejuustoa, pidä levyllä kunnes juusto on sulanut kunnolla. Tarjoa tagliatelle-pastan kanssa.

Lohi- ja kastike-esimerkki

_DSC0264muok

Levitä lohen päälle valkosipuli-yrttituorejuustoa. Jos et käytä tuorejuustoa, mausta kala sitruunapippurilla ja valkopippurilla. Paista uunissa. Keitä perunat ja soseuta, käytä nestettä sopivan koostumuksen löytämiseksi. Vaikka monesti olen kuullut, että keitinveteen tehty perunamuussi on "sota-ajan muussia" (koska sota-ajalla ei ollut varaa maitoon) niin minä käytän silti keitinvettä, koska siihen jää niin paljon perunan vitamiineista. Lisää muussin sekaan nokare voita tai margariinia.

Kaada kattilaan ruokakerma ja purista sekaan yhden sitruunan mehu. Mausta kurkumalla ja sitruunapippurilla tai mustapippurilla, pilko sekaan tuoretta ruohosipulia oman maun mukaan. Lisää purkki crème fraîchea ja keitä matalalla lämmöllä kunnes crème fraîce sulaa kastikkeen sekaan. Suurusta halutessa suurusteella tai vehnäjauhoilla.

Naudanlihapata-esimerkki

_DSC0376muok

Ruskista naudanlihasuikaleet, ja laita ne kiehuvaan veteen. Lisää veteen liemikuutio ja tomaattipyreetä sekä yrttimaustettua tomaattimurskaa. Leikkaa vihannekset isoiksi paloiksi ja lisää kypsymisjärjestyksessä (eli hitaasti kypsyvät ensin). Itse käytän esim. paprikaa, sipulia, öljymarinoituja valkosipuliknynsiä, porkkanaa ja hillosipulia. Anna hautua kunnes liha ja vihannekset ovat kypsiä, sakeuta kastiketta tarvittaessa vehnäjauhoilla tai suurusteella. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.

Me syödään myös todella paljon salaattia, siihen olen oppinut jo lapsuudessa. Salaatit ovat siitä hyviä, että niihin voi lisätä ihan mitä vaan mieleisiä ainesosia. Me vaihdellaan useasti aineksia salaatteihin ja tässä lista muutamista vaihtoehdoista, joita voi yhdistellä oman maun mukaan:

- Jäävuorisalaatti, ruukkusalaatti, rucola, tammenlehtisalaatti, kartanonsalaatti
- Kurkkua, paprikaa, tomaattia, viinirypäleitä, melonia, punasipulia
- Maissia tai herne-maissi-paprikaa
- Keitettyjä kananmunia, feta-juustoa, parmesaanilastuja
- Kanaa, lohta, tonnikalaa
- Kurpitsansiemeniä, auringonkukansiemeniä, cashew-pähkinöitä, chilipähkinöitä
- Leipäkrutonkeja, erilaisia salaattikastikkeita

Salaatti-esimerkki

_DSC0007muok

_DSC0010muok

Revi kulhoon jäävuorisalaattia, tammenlehtisalaattia ja rucolaa. Pilko sekaan paprikaa ja kurkkua, sekä lisää mukaan myös maissia. Keitä kananmunia ja pilko salaatin sekaan. Lisää kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä, sekä kastike. Itse käytin tässä omaa suosikkiani, Salosen Pimeäpullon sinappisalaattikastiketta.

Pidän kovin paljon ruoan laittamisesta ja leipomisesta. Tykkään järjestää juhlia, miettiä tarjoiluja ja esillepanoa. Kokeilen mielelläni uusia leivontareseptejä, ja joskus niitä ruokareseptejäkin. Tykkän tehdä ruokaa, sillä silloin tiedän tasan tarkkaan mitä se sisältää, ja miten se on valmistettu. Nautin siitä, että tekemäni ruoat tai leivonnaiset maistuvat muille, nautin siitä että muut nauttivat. Pidän enemmän syömisestä jos ruoan on valmistanut joku muu, kuin minä. En osaa sanoa miksi, mutta ravintolassa, anopilla tai sukulaisten luona ruoka maistuu aina paremmalta kuin kotona.

Suvussani on aina ollut tapana liittää juhliminen ruokailuun, ja ollaankin syöty pitkiä illallisia jouluna, pääsiäisenä ja muina juhlapyhinä. Ruokaileminen on enemmänkin sosiaalinen tapa, jolloin on aikaa nauttia ruoasta ja hyvästä seurasta, ilman kiirettä. Silloin ei keskitytä pelkkään syömiseen, vaan syöminen on osa sitä yhteistä ajanviettoa. Ruokailu yhdistettynä juhalliseen tai edes hieman hienompaan tilaisuuteen on mielestäni oikein mukava tapa. Voi kokkailla kotona tai käydä syömässä miehen kanssa vuosipäivänä, ystävien kanssa syntymäpäivinä, suvun kanssa juhlapyhinä tai ihan vain ajanviettona missä tahansa hyvässä seurassa.

Vaikka itse olen nirso ruualle, pyrin opettamaan pojille samaa mitä minulle on opetettu, eli kaikkea pitää maistaa. Joel maisteleekin innoissaan uusia makuja, jopa paljon sellaista mistä en itse pidä (esim punajuuri ja feta-juusto). Alexin kanssa tullaan toimimaan samalla tavalla, ja toivon että pojista tulee avarakatseisempia ja enemmän kokeilunhaluisia ruokailijoita kuin mitä minä olen. Toki se hieman harmittaa, että tiedän olevani pojille huono esimerkki tuon maistamisen suhteen, mutta toivon että osaan kannustaa ja rohkaista heitä maistamaan erilaisia ruokia vaikka en itse tekisi samoin. Onneksi meidän perheessä on myös kaikkiruokailija-Sami, joka voi sitten hoitaa sen esimerkkipuolen. Lapsille on tärkeätä näyttää mallia omalla käyttäytymisellään, ja siihen pyrin myös itse; etten anna pojille huonoa esimerkkiä oman ruokakäyttäytymiseni takia. Ja vaikka minulla edelleen on vaikeuksia monissa ruokaan ja syömiseen liittyvässä asioissa, olen ottanut jo huimia edistysaskelia vuosien takaisesta tilanteesta.

14 kommenttia:

  1. hahaa super-traumatiserar-jag :D:D

    VastaaPoista
  2. kiitos! oli kiva ja mielenkiintoista luettavaa :) kivoja reseptejä, pakko kokeilla noita sun tuunausvinkkejä esim makaronilaatikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että pidit :) Ja hienoa jos löysit itsellesi hyviä vinkkejä.

      Poista
  3. mitäää en tiennyt et sulla on ollu syömishäiriö? :O kauheeta :(( voisiks joskus tehdä postauksen aiheesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, en tiedä haluanko kirjoittaa siitä, sillä se on melko arka asia. Mutta pistän harkintaan :)

      Poista
    2. ois kyllä munkin mielestä mielenkiintoista jos tekisit siitä postauksen :) mut tottakai ymmärtää et se on arka asia..

      Poista
    3. Täytyypä katsoa.. :) olen kyllä kirjoittanut siitä yhden postauksen, mutta en ole sitä koskaan uskaltanut julkaista.

      Poista
  4. ny tuli nälkä, kiitos kuvien :D

    VastaaPoista
  5. Oliko sulla ihan diagnosoitu syömishäiriö siihen erikoistuneiden sairaanhoitajien/lääkärien toimesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitokertomuksia siltä ajalta en ole itse nähnyt - mutta eiköhän lääkärin ja sairaanhoitajan puhetta tulisi uskoa.

      Poista

Kiitos kommentista!