Kaksplus.fi

30. marraskuuta 2012

Torstai ja perjantai touhua täynnä

Kamala sää! Ulos ei huvita ollenkaan mennä noiden kahden kanssa, joten sisällä täytyy keksiä enemmän tekemistä, ettei ihan mökkihöperöiksi tulla. Alexille ei nyt sen kummempia virikkeitä tarvitse keksiä, riittää kun laittaa kasan leluja hänen eteensä.

Joelin kanssa maalailtiin eilen sormiväreillä. Joel teki ison taideteoksen, sekä muutamia piirustuksia joulukortteja varten. Vatsan ja käsien maalaaminen oli myös mukavaa, ja lopuksi Joel pääsi lämpimään suihkuun pesemään sotkut pois. Viimeksi ollaan maalailtu sormiväreillä huhtikuussa, mutta ei se homma vieläkään oikein sujunut. No mistäpä se oppisi maalaamaan jos sitä harjoittelee vain kerran vuodessa.

Autot ja sormivärit 028muok

Autot ja sormivärit 040muok

Tänään aamupäivällä pidettiin autojen kokoontumisajot, suuri rallitapahtuma. Teemana oli jonkunlainen King Kong -jäljitelmä, jossa kaikki autot kasataan pöydälle, josta sitten hirviö-Joel viskelee niitä ympäri olohuonetta. Sitten kerätään autot takaisin pöydälle ja toistetaan ilmiö. Ja sama vielä muutaman kerran... Autot on muuten ylivoimaisesti Joelin lempileluja, ja "bumma" (=auto), "brummbrumm" (=auton ääni) ovat tämän hetken käytetyimpiä ilmaisuja Joelin sanavarastosta. Joka kerta auton nähdessään, esimerkiksi pihalla, Joel huudahtaa innostuneena "Dä bumma!" (=tuolla on auto).

Autot ja sormivärit 060muok

Autot ja sormivärit 067muok

Iltapäivällä kun Sami tuli töistä sitten päätin, että mehän mennään ulos. Ehkä tuo sää ei ollut paras mahdollinen lumeentutustumissää, mutta mentiin kuitenkin. Joelin reaktio oli "HYI mitä tää on", eikä hän suostunut edes kävelemään lumessa. Haettiin pulkka varastosta ja vedin Joelia mäkeä alas. Se oli melkein jopa hauskaa, kunnes painovoima otti ja kaatoi Joelin selälleen hankeen. Ei muuta ku äkkiä sisään lunta karkuun, ei ollut meidän juttu!

snö 003muok

snö 005muok

Loppuillaksi on suunnitelmissa löhöilyä, herkuttelua ja ehkä saunomista. Ihanaa, kun on taas viikonloppu! Huomenna mennään aamusta uimaan, ja vanhempieni luokse brunssille. Iltapäivällä menen ystäväni kanssa katsomaan entisen cheerleading-seuramme joulunäytöstä, ja illalla menen kaverini 20-vuotis synttäri-pikkujouluille. Sunnuntaina mennään Samin äidin luokse. Mitä suunnitelmia teillä on viikonlopuksi?

26. marraskuuta 2012

Paras ystäväni minä






Alex, tuo huomionkipeä pienokainen, joka ei pitkään viihdy yksikseen.
Alex, jolle piti löytää kaveri, joka pitäisi hänelle seuraa.
Alex, joka sai kaverikseen itsensä. Ja myöhemmin myös mamman, jonka kanssa naureskeltiin peilikuville.
Alex, joka ei edelleen viihdy yksikseen, mutta joka viihtyy itsensä kanssa.
Alex, se ihana pieni poikani.

24. marraskuuta 2012

Meikitön

Kuten moni muukin, päätin ottaa haasteen vastaan, haasteen jonka heitti Tyyliä metsästämässä -blogin Veera. Minua on ennenkin nähty täällä blogin puolella meikittömänä, sillä meikitön olen ollutkin viimeiset vuodet. Taidan olla juuri sellainen äiti, joka unohtaa itsensä lasten myötä. Viime aikoina olen kuitenkin vihdoin alkanut panostamaan myös itseeni, ja nykyään meikkaan lähes aina jos olen lähdössä jonnekin, ja kiinnitän huomiota siihen, mitä puen päälleni. Tuntuu mukavalta, kun tietää että on panostanut itseensä enemmän kuin sotkuisen nutturan ja verkkareiden verran. Tässä siis kuva meikittömästä minusta. Ja tästä kuvasta tulikin mieleen, että voisinpa värjätä tuon juurikasvun pois. Se siitä luonnollisuudesta.


Sami lähti kavereiden kanssa jonnekin viettämään iltaa ja meillä kotona on leppoisat fiilikset. Joel on oppinut pukemaan talvisaappaat päälle, ja kulkeekin jatuvasti saappaat jalassa kotona. Tänään saapaspoika toi luettavaksi kirjan, jonka olemassaolosta mulla ei ollut hajuakaan. Siinä oli miettimistä, kun pojat lukivat kirjaa enkä itsekään tiennyt mitä eläimet joita Joel kyseli olivat. Mikä ihmeen muurahaiskäpy tai vyötiäinen? Tarviiko vuodenikäisen edes tietää tuollaisten eläimien olemassaolosta?


Nyt kipinkapin Joelin iltapuuroa keittämään, hyvää lauantai-iltaa teille kaikille!

22. marraskuuta 2012

Facebook

Nyt voit seurata blogia myös Facebookin kautta: Vauva, älä itke tänä yönä!

21. marraskuuta 2012

Pitihän se arvata...

...että se perhanan joulukuume rantautuu jossakin vaiheessa tähänkin perheeseen. Vannoutuneena jouluvihaajana olen itsekin yllättynyt kuinka paljon mielipiteeni ja innostukseni joulusta on lasten myötä muuttunut. Joulussa kivointa on fiilistely joulu- ja kynttilänvalossa, lahjojen ostaminen ja hmmm, no en keksi muuta. Olen nirso jouluruokien syöjä, ja mulle kelpaa lähinnä peruna, kuivatut luumut, herneet, savustettu siika ja lanttulaatikko. Lahjatoiveita mulla on vain muutama: desilitramittoja (5dl ja 1dl), mahdollisesti uusi tietokone, matkustusrahaa ensi kesän reissuun ja nämä ihanat Kalevalan Pore- ja Onerva mallistojen korut.


Poikien lahjalistat ovat myös melko lyhyet, sillä meillä on niin paljon kaikkea etten halua mitään ylimääräistä nurkkiin pyörimään. Leluja on miljoona, joilla ei edes leikitä, ja vaatteitakin on melko paljon. Toivelistalla on Joelille Brion magneettijuna, formula-autot ja race car pinkkinä ja mustana, Ikean pehmeitä ruokaleluja, Plaston autoja sekä vaate-lahjakortteja. Alexille taas toiveissa on vauvapulkka, ruotsin- ja suomenkielisiä kuvakirjoja ja vaate-lahjakortteja.

Joulu on tullut jo kodissammekin esille, makuuhuoneessa on jouluvalot olleet ikkunassa jo pari viikkoa, ja muutama päivä sitten otettiin esille myös punaiset kynttiläkipot ja glitteri-koristenauhat (vai miksikä niitä kutsuttaisi?). Kynttiläkipot ovat aivan ihanat ja nämä olivatkin häidemme pöytäkoristeina. Keittiön ikkunaan olisi tullut tähti, mutta tähden lamppu on rikki joten se täytyy vaihtaa ensin. Joulukuusta meille ei tule, sillä kaksi pientä lasta + kaksi kissaa + joulukuusi = katastrofi. Täytyy miettiä keksimmekö tilalle jonkunnäköisen kuusenkorvikkeen.

joulu 043muok

joulu 026muok

Meillä on vielä viimevuotisia joulutorttuja pakkasessa, joten leipominen taitaa jäädä vähille. Piparkakuistakaan ei kukaan meistä oikein välitä, ja herkuista yritän pysyä erossa (huonolla menestyksellä, terveisin itsekuriton). Lahjat ovat lähestulkoon suunniteltu valmiiksi, ne pitää vain ostaa ja paketoida. Jouluvalmistelut ovat siis melko hyvässä vauhdissa, vaikka vannoinkin että jouluhössötys saa alkaa aikaisintaan joulukuussa.

17. marraskuuta 2012

Spesiaalilauantai

Tänään alkuillasta vietiin pojat mummille ja lähdettiin Samin kanssa kahdestaan syömään. Ravintolana toimi aiemminkin hyväksi todettu Sevilla, ja ruokalistalla oli tapaksia. Ruoka oli maukasta ja palvelu hyvää, mutta jälkiruokien odottaminen 45 minuutin ajan oli pieni pettymys. Kesken illallisen tajuttiin että tänään ollaan oltu tasan 11 kuukautta naimisissa, joten ilta sai jonkun merkityksenkin.


Sami söi chistorramakkaraa sellerisalaatilla ja chilisalsalla, talon salaattia, yrttivalkosipulileipää, sekä espanjalaista lihapullaa aliolilla ja chilisalsalla. Jälkiruoaksi Sami tilasi espanjalaisen juustolautasen. Itse söin yrttivalkosipulileipää, patatas bravas aliolilla, espanjalaista lihapullaa aliolilla ja chilisalsalla, sekä serranonkinkkua ja marinoitua tomaattia. Jälkiruoaksi minä söin ihanan lämmintä suklaakakkua, vaniljajäätelöä ja marinoitua appelsiinia.


Illallisen jälkeen haettiin Alex mummilta, ja jätettiin Joel mummille yökylään.
Samin serkku tuli meille saunomaan, ja minä vietän rauhallista iltaa Alexin kanssa.

15. marraskuuta 2012

Mitä meille kuuluu?

No ei yhtään mitään. Tylsän tavallista arkea, mutta silti tämäkin viikko on mennyt mahdottoman nopeasti, ja huomenna on taas viikonloppu. Me ollaan nukuttu hyvin ja herätty vasta puoli yhdentoista aikaan aamuisin. Ei siinä paljoa ehdi touhuta ennen kuin Sami tulee töistä kotiin. Ollaan keksitty uusia leikkejä, siivoiltu ahkerasti ja tuhottu järjetöntä pyykkivuorta pesemällä muutaman päivän sisällä kuusi koneellista pyykkiä. Tylsän tavallista arkea potenssiin sata.
Mitkä silmärypyt, vanhus!
Alexin sosemaistelut etenevät hyvää vauhtia, ja nyt ollaan pidemmän aikaa menty kolmella jääpalalla päivässä. Huomenna lisätään taas yhden kuution verran päivässä. Alex on maistanut bataattia, kesäkurpitsaa, peruna-porkkanaa ja bataatti-palsternakkaa. Syöttäminen on vaikeaa kun Alexin kädet heiluvat minne sattuu ja nyrkit yrittävät kokoajan suuhun. Mutta nyt hän on oivaltanut, että tuo ällö mitä hänen suuhunsa tungetaan onkin ruokaa. Alex yrittää kovasti ryömiä ja nostelee pyllyä ilmaan otsa lattiassa. Hän pyörii, kierii ja kääntyilee. Hän kurkottaa lelua kohtaan ja kääntää päätä ääntä kohtaan. Hänestä on turhauttavaa kun ei ylety leluun, eikä pääse eteenpäin.
tuijotus
söpö
Joelilla tuli 1v 7kk täyteen viime viikolla, ja hän on nyt alkanut toistamaan melko paljon sanoja mitä kuulee. Uusia sanoja ja ääniä tulee paljon, esimerkkinä "heihei", "aijaa", "nää" ja "eii", "mm-m" (joo-ääntely), "tatta/kakka" (tack tack/kiitos) ja "bumma" (auto). Joel osoittaa kaikkea mitä näkee ja vaatii saada tietää mikä se on. "Va dää?" hän kysyy, ja osoittaa pikku sormellaan. Hän syö itse lusikalla, ja harjoittelee haarukan käyttöä.
käääks
tekohymy
Onneksi viikonloppuna on luvassa jotakin tylsästä arjesta poikkeavaa. 
Hyvää loppuviikkoa kaikille!

11. marraskuuta 2012

Farsdagen

Tänään amulla herättiin hieman normaalia myöhemmin ja otettiin aamu rennosti. Sami nousi Joelin kanssa kymmeneltä ja me jäätiin Alexin kanssa vielä torkkumaan, olin niin väsynyt että silmäni eivät pysyneet auki. Samille lahjaksi olin koonnut traditioksi muuttuneen "isyyspakkausen". Pakkaukseen keräsin monta pientä lahjaa, joihin Sami oli kovin tyytyväinen. Aamupäivällä käytiin vanhempieni luona kakkukahveilla, josta suunnattiin Samin isovanhemmille. Illalla käytiin vielä Samin isän haudalla. Piti käydä minun isoisien haudoillakin, mutta aika ei riittänyt sillä Joel piti saada nukkumaan.
Kortti
Parveketossut, boksereita ja t-paita, herkkuja, vodkaa ja shottilaseja
Samin isän haudalla viime kesänä ostamamme koristekivi
Meillä oli todella mukava päivä, toivottavasti tekin olette nauttineet ja hemmotelleet isiänne lai lastenne isiä!

7. marraskuuta 2012

Mitä lapseni söi tänään?

Kiitos haasteesta Tiia. Tarkoituksena kertoa mitä pojat ovat tänään syöneet.
Yleensä haasteet jää tekemättä, mutta tämä kuulosti kivalta, joten päätin tehdä sen.

(9:00) Alex söi aamupalaksi tissimaitoa.
(9:30) Joel söi aamupalaksi vaniljajugurttia ja vettä.



(13:00) Joel söi lounaaksi possu-porkkana-paprika-sipuli-valkosipuli -pataa, perunaa ja vettä.



(13:15) Alex söi lounaaksi bataatti- ja kesäkurpitsasosetta ja tissimaitoa.



(16:00) Joel söi välipalaksi banaanin, aurinkoinen-sosetta, juustoa ja maitoa.
(16:45) Alex söi tissimaitoa.



(18:00) Joel söi illalliseksi kasvis-naudanlihapataa ja vettä.


(20:15) Joel söi iltapalaksi maitoon keitettyä kaura-ruispuuroa päärynäsoseella ja vettä.


(20:30) Alex söi "illalliseksi" peruna-porkkanasosetta ja tissimaitoa.
(Illallinen vähän venähti kun Alex nukkui niin pitkään)

(22:30-23:00) Alex syö vielä iltapalaksi tissimaitoa.

Viimeiset neljä yötä Alex on ollut syömättä. Hän herää kuitenkin kerran-kaksi yössä, mutta nukahtaa heti saatuaan tutin suuhun. Tämä tarkoittaa myös sitä että Alex nukkuu koko yön omassa sängyssä. Aiemmin Alex on jäänyt aamuyöstä viereeni nukkumaan, kun olen nukahtanut itse ennenkuin Alex on syönyt valmiiksi. Alexin yöunet ovat nyt noin 9-11 tunnin pituiset. Peukut pystyyn että yöt menee jatkossakin näin hyvin!

Talvivaatteita

Lumen tulon kunniaksi (etupihalla sataa lunta, takapihalla ei...outoa) tässä tulee katsastus poikien talvivaatteisiin. Joelin haalarin hain vasta eilen postista, ja kaulahuivi valmistui tänään aamulla. Itselleni pitäisi vielä hommata oman huippulämpimän punaisen Didriksons-takkini kaveriksi kunnon talvikengät ja ulkohousut, sellaiset mulla ehkä jopa on jossakin kaapin perällä.

Joelin talvivaatteet


Haalari - Didriksons
Pipo - H&M
Hanskat - Polarn o. Pyret
Kaulahuivi - itse kudottu
Kuomat - kirpputorilta

Alexin talvivaatteet

Fleecehaalari - Fixoni
Tumput - Äitiyspakkaus
Vaihtoehto 1.:
pipo - H&M
muumihuivi - minun vanha
Vaihtoehto 2.:
pipo- H&M
keltainen huivi - minun vanha

Alex liikkuu ulkona suurimmaksi osaksi vaunuissa makuupussin sisällä, joten en nähnyt tarpeellisena ostaa hänelle mitään huippuhienoa tuhannen euron merkkihaalaria. Kylmimpinä ilmoina Alex pukeutuu Äitiyspakkauksen haalariin, niitäkin meillä on kolme: tutulta saatu (2009), Joelin vanha (2010) ja Alexin oma (2011). Eiköhän me noilla pärjätä.

5. marraskuuta 2012

Kysymykset ja vastaukset

Kiitos kaikille kysymyksiä jättäneille, oli hauskaa vastata kysymyksiin. Minun piti julkaista tämä jo eilen mutta unohdin. Kuvat ovat satunnaisia otoksia kuluneilta vuosilta.

Lapset

Onko pojilla sama rytmi?
Joel herää 9 aikoihin aamulla, Alex herää vaihtelevasti 9-10:30. Alex nukkuu päiväunet suunnilleen 11-14 välillä, sekä 17-20 välillä. Joel menee päiväunille 13-14:30 ja nukkuu 1-2 tuntia. Alex syö kolmen tunnin välein ja Joel max 4 tunnin välein. Joel menee yöunille 20-20:30 ja Alex noin klo 23.

Miten hektistä elämä alkuunsa kahden lapsen kanssa oli?
Meillä oli sellainen tuuri, että Sami oli kotona ensimmäiset kaksi kuukautta. Yksinolo kahden pienen kanssa osoittautui paljon helpommaksi kuin olin kuvitellut. Haasteellisinta on tähän mennessä ollut imetyshetket - silloin Joel pääsee tekemään tuhmuuksia enkä kovin helposti voi estää sitä.


Miten aiot pojat kasvattaa (tiukasti, vapaasti, kaverillisesti, diktaattorimaisesti)?
Olen helposti periksi antavaa sorttia, joten diktaattoriksi musta ei ainakaan ole. Haluan olla lapsilleni se, jolle voi kertoa kaikki asiat ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Rajoja pitää olla kohtuudella, mutta lapsille voi antaa myös vapauksia. Lasten kanssa voi olla kavereita, mutta täytyy olla selvä että aikuisilla on päätösvalta.

Miten Joel on suhtautunut Alexiin? Onko sinun vaikea jakaa huomiota kahdelle pienelle?
Alusta asti hyvin, ilman suurempaa mustasukkaisuutta. Paijaa Alexia, yrittää laittaa tuttia suuhun, halaa ja pussaa. Yleensä varastaa Alexilta lelut ja muutaman kerran suuttuessaan on heittänyt Alexin päähän jotakin. Joel on itsekseen viihtyvää sorttia, eikä vaadi niin paljon huomiota. Kun Alex nukkuu annan kaiken huomion Joelille ja päinvastoin. Kuten aiemmin vastasin ovat imetyshetket vaikeimpia, kun ei voi Joelin perään katsoa tai kun Joel yrittää kiivetä syliin Alexin syödessä.



Mitkä on Joelin, Alexin ja Samin hassuimmat tavat? Entäs sun hassuin tapa?
Joelin hassuin tapa on varmaan laittaa mun ja Samin kenkiä päälle ja kävellä niillä pitkin kotia. Alexilla ei oikein ole mitään hassuja tapoja vielä. Sami naksuttelee sormia ja niskoja, se on ällöttävää, mutta en tiedä lasketaanko sitä hassuksi. Nyt ei tule mieleen mitään omia hassuja tapoja..

Käyttekö muskareissa, seurakunnan kerhoissa tai muissa lapsiperheiden toiminnoissa?
Käydään vauvauinnissa, ei muissa järjestetyissä toiminnoissa. Olen yrittänyt jotakin äiti-vauva jumppaa etsiä, mutta ryhmät ovat yleensä täynnä.


Onko ollut vaikeata opettaa lapset kaksikieliseksi (Tai Joel lähinnä vasta)?
Vaikeinta oli aloittaa ruotsin puhuminen Joelille, kun Sami ei ruotsia ymmärrä. Mitä enemmän mä ruotsia Joelille puhuin, sen paremmin Samikin on alkanut ruotsia ymmärtämään. Nyt kun on tottunut siihen, se on jo ihan luonnollista.

Jos teillä olisikin kaksi tyttöä, mitkä olisivat heidän mahdolliset nimet?
Joelista olisi tullut Ida Karoliina. Alexin "tyttöversiolle" oli myös nimi valmiina, mutta sitä säästetään mahdolliselle tulevalle tytölle, joten se pysyköön salassa.

Perhe ja parisuhde



Onko vauvakuume?
On! Ollut jo Alexin syntymästä asti.

Montako lasta haluaisit ja millaisella ikäerolla?
Kolme tai neljä lasta, korkeintaan kolmen vuoden ikäerolla.

Jos haluat vielä lapsia niin millaisella ikäerolla Alexiin?
Toivomme vielä yhtä tai kahta lasta, seuraava ehkä kahden vuoden sisällä.

Minkälaiset välit teillä on sun ja Samin sukulaisiin? Onko toisen sukulaisiin paremmat kuin toisen?
Hyvät välit on molempien sukulaisiin. Omia vanhempiamme
(ja kotona asuvia sisaruksia) näemme joka viikko, muita harvemmin. Yhtä hyvät välit on molempien sukulaisiin.

Kuinka usein teillä on Samin kanssa kahdenkeskeistä aikaa?
Sitä olisi järjestettävissä aina halutessamme. Isovanhemmat ovat innokkaita lastenhoitajia, ja ottaisivat poikia mielellään kyläilemään. Imetyksen aikana en ole Alexia halunnut jättää kovin pitkiksi ajoiksi muualle. Iltaisin on omaa aikaa kun pojat nukkuvat, ja viikonloppuisin poikien päiväuniaikaan.

Kenelle annat mieluiten pojat hoitoon, teidän viettäessä kahdenkeskeistä aikaa?
Omille vanhemmilleni tai Samin äidille.

Oletko mustasukkainen Samista? Entä Sami sinusta? Normaalisti vai normaalia enemmän?
Olen jonkun verran, mutta tiedän ettei syytä siihen ole. Sami ei ole minusta mustasukkainen, sanoisin jopa että epänormaalin vähän.

Mihin rakastuit Samissa ensimmäisenä? Entä Sami sinuun?
Sami oli hauska ja hänelle oli helppo puhua kaikesta. Sami samoo "luonteeseen, olit kiva"

Samin mielestä 2 ihaninta asiaa sinussa? Ja 2 ärsyttävintä?
Olen iloinen ja kaunis. Olen malttamaton ja äkkipikainen

Mitä Samin tapaa et voi sietää, tai mikä eniten ärsyttää?
Samia ei koskaan kiinnosta mun (omasta mielestäni todella kiinnostavat) jutut, eikä hän jaksa kuunnella niitä.



Rehellisesti sanottuna: Oletko koskaan ollessasi naimisissa miettinyt eroa tai tullut sellaista oloa, että et ehkä haluakaan olla Samin kanssa välttämättä loppuelämää? 
Rehellisesti ei. Muutama viikko sitten Sami teki todella pahan mokan, jolloin sanoin että kotiin ei ole vähään aikaan tulemista. Sami majaili äidillään ja tuli parin päivän jälkeen kotiin. Eroa emme ole koskaan edes harkinnut.

Ootko aina ajatellut, että te ootte yhdessä kuolemaan asti?
Naimisiin mennessä tavoitteena tietenkin on elää elämä yhdessä, mutta koskaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

Mikä sun ja Samin tilanne on nyt?
Tilanne on kaikin puolin hyvä, pieni etäisyys teki hyvää ja nyt suhteemme voi taas mainiosti. Rakastamme toisiamme ja olemme jättäneet riidat menneeseen.


Minä ja yleiset kysymykset

Ois kiva jos voisit vastata videolla?
Valitettavasti en kehtaa sitä tehdä. Tuntuu luonnottomalta höpötellä itsekseen videolle.

Montako sisarusta sinulla on?
Vanhempi sisko, 24 vuotias, ja nuorempi veli, 18 vuotias.

Mitä teet kun pojat nukkuu?
Siivoan, teen ruokaa, katson telkkaria, luen blogeja yms. Syön, sillä poikien hereillä ollessa syöminen unohtuu helposti, tai Joel roikkuu lahkeessa kerjäämässä ruokaani itselleen.

Kuka on mielestäsi maailman komein mies?
Sami tietenkin. Näyttelijä Cam Gigandet (mm. Volchok O.C.:sta ja James Twilight 1:stä)

Mikä oli sun lempiaine koulussa?
Ranska, harmittaa kun kielitaitoni on ruostunut enkä muista oppimastani paljoa.

Koska aoit mennä opiskelemaan/töihin ja mihin?
En tiedä menenkö opiskelemaan vai töihin, en ollenkaan tiedä mitä tulevaisuudessa haluaisin tehdä. Niin kauan kun rahatilanne sallii, aion olla kotona. En tahtoisi laittaa lapsia nuorena päivähoitoon.

Mikä on sun unelma-ammatti?
Lentoemännäksi olen aina halunnut. Perheelliselle tuo ammatti pitkine työaikoineen on kuitenkin haasteellista, joten olen sivuuttanut tuon haaveen. Olen kiinnostunut asiakaspalvelutyöstä, ja olen miettinyt myös terveydenhoitajan tai opettajan uraa.

Milloin aiot laittaa pojat tarhaan ja jatkaa opiskelua?
Ensin pitäisi päättää mitä haluaisi opiskella. Haluaisin olla mahdollisimman kauan kotona

Oletko jo päättänyt mihin ammattiin haluat erikoistua?
Tällä hetkellä kiinnostaisi eniten raskaus- ja perheneuvolan terveydenhoitaja


Mitä odotat vielä tulevaisuudeltasi?
Lasten kasvamista, muutama lapsi lisää, oma koti ja paljon matkustelua. Odotan myös sitä aikaa kun lapset ovat muuttaneet omilleen ja ollaan Samin kanssa taas kahdestaan.

Mikä on parasta äitiydessä?
Se, että on lapselle tärkeä ja korvaamaton. Kasvattamisen haasteet ja arjen ilot. Ylpeys omasta jälkikasvusta.

Mitä kotiruokaa yleensä teet?
Syödään paljon kanaa laatikoiden, risottojen ja kastikkeiden muodossa. Salaattiakin syödään useasti. Pekonipastaa, jauhelihakastiketta, kalaa ja perunamuussia. Porsaan sisäfilettä ja naudanlihapataa. Pyttipannua ja kalapuikkoja. Yritetään syödä monipuolisesti ja kokeilla uutta, silti tuntuu että syödään viikosta toiseen samoja ruokia.

Mitkä ovat sulle tärkeimmät keittiövälineet?
Keittiövaaka, Fiskarsin hammastettu yleisveitsi, desilitramitta

Mikä on kivempi, lusikka vai haarukka?
Lusikka. Syön kaiken mahdollisen lusikalla, yleensä vielä pikkulusikalla.


Top 3 paikat maailmassa johon haluaisit matkustaa?
Uusi Seelanti, mun ja Samin unelma. Sinne ollaan suunniteltu lähtevämme 10 vuotis hääpäivänä. Italia, Hawaii ja Tomorrowland-festarit Belgiassa

Hauskin matkamuistosi lapsuudestasi?
Mulla on monta ihanaa matkamuistoa lapsuudesta. Oltiin Kreikassa ja ajeltiin Kreetan saarta autolla ympäri. Keksittiin siskoni ja veljeni kanssa oma radiokanava, Radio Rusina. Siskoni oli juontaja ja me veljeni kanssa vieraita. Samalla matkalla keräiltiin pikkukiviä ja keksittiin niille nimiä, Pottu Kivinen ja hänen sukulaisensa.
14-vuotiaana kierrettiin Euroopan maita, minä ja siskoni oltiin olevinamme punkkareita. Laskettiin koko matkan ajan "hengenheimolaisia", eli samantyylisesti pukeutuneita ihmisiä.

Mikä on sun lempikarkki?
Vaihtelee päivän, mielialan ja himojen mukaan. Tällä hetkellä tekee eniten mieli irtokarkkihyllystä löytyviä suklaa-appelsiini lohkoja. Harmi että niitä löytyy vissiin vain Citymarketista, ja me käydään aina prismassa ruokaostoksilla.

Lempi alkoholijuomasi? Entä alkoholiton?
Ville Vallaton, Valion 3 hedelmän mehu.



Mitä mieltä olet teiniäideistä?
Äitiys ei ole iästä kiinni. Teini voi olla hyvä äiti siinä missä kolmekymppinenkin. Tärkeintä on asettaa lapsen hyvinvointi etusijalle, antaa lapselle rakkautta ja turvallisen elinympäristön.

Onko teillä minkä kokoinen asunto? 
71,5 neliöinen saunallinen kolmio.

Mahdutteko hyvin nelisteen asumaan siellä?
Hyvin mahdutaan, ja teoriassa mahduttaisiin vielä sittenkin kun Alex on muuttanut Joelin kanssa samaan huoneeseen. Silloin saisi vielä yhden vauvan meidän makuuhuoneeseen. Asuinalue on mukava, naapurit tosi kivoja eikä yhtään tekisi mieli muuttaa täältä pois. Asutaan täällä varmaan mahdollisimman pitkään.

Minkä valitsisit, toimivan normaalin näköisen sisustuksen vai hieman epäkätevän erikoisen design sisustuksen?
Lapsiperheessä design sisustus saisi kyytiä, joten valitsisin normaalin ja käytännöllisen


Jos olisit planeetta niin mikä olisit, ja miksi?
Olisin varmaan Saturnus. Eikö se ole se jonka ympärillä on rengas? Ja sen takia olisin, kun sillä on se rengas!

Jos saisit nyt 1000€ niin miten käyttäisit sen?
Ostaisin meille uuden sohvan

Mitä urheilua olet harrastanut elämäsi aikana?
Tanssia, rytmistä voimistelua, telinevoimistelua, uintia, joogaa, cheerleadingiä, sekä omatoimista lenkkeilyä

Onko sulla ikinä cheerleadingiä ikävä?
On, ja jos vain olisi aikaa niin olisin jatkanut sitä jo sata kertaa.


Oletko suomenruotsalainen?
Olen kaksikielinen. Molempien vanhempieni äidinkieli on suomi, äiti puhuu meille ruotsia. Myös isän äiti ja äidin vanhemmat ovat kaksikielisiä. Oma äidinkieleni on suomi, mutta olen käynyt koulut yläasteeseen asti ruotsiksi.

Oletko koskaan harkinnut kirjoittavasi blogia ruotsiksi?
En. Suomeksi kirjoittaminen on minulle luontevampaa. Myös muissa asioissa, esim neuvolasta on tarjottu ruotsinkielistä työntekijää, mutta asioin mieluummin suomeksi.

Tunnistetaanko sua blogin kautta/ onko kukaan koskaan tullut juttelemaan kadulla?
Uimahallin pukuhuoneessa kerran yksi lukija tuli juttelemaan. Blogiin on myös tullut kommentteja, että minut/meidät on nähty jossakin. Muutama ihminen joihin olen viime aikoina tutustunut on kertonut seuraavansa blogiani.

3. marraskuuta 2012

Tula jatkaa matkaa

Minun vuoroni Kantokiertueessa lähenee loppuaan, ja maanantaina reppu jatkaa matkaa kohti viimeistä etappia, Lähiömutsille. Viimeiset kokemukset Tulasta olivat huippuhyviä, sillä ilmavaivoista kärsivä Alex pääsi rauhassa töröttelemään sylissäni. Alexin asento oli mitä mainioin ilmavaivojen helpottaja, mutta mamman nenään kantautuva haju kahta kauheampi. Kuitenkin sain tehtyä reilusti kotitöitä, lettutaikinaa ja Joelin perässä juoksemista Alexin päästellessä kaasuja rennosti repussa. Loppua kohden Alexia alkoi kuitenkin ahdistamaan ja kun en enään jaksanut hyppiä tasajalkaa pitkin keittiötä oli Alexin vuoro siirtyä muualle.


Kokemukset kantorepusta olivat kaikki positiivista omalta osaltani. Reppu oli mukava päällä, helpottava kun kädet olivat vapaana, sekä viihtyisä - suurimmaksi osaksi aikaa. Tula näytti hyvältä, ja sitä oppi helposti käyttämään. Vannoutuneena rattaiden työntäjänä olin positiivisesti yllättynyt kuinka paljon nautin kantamisesta. Huonoja puolia kantamisessa oli vain yksi - lapseni eivät pitäneet siitä. Alex viihtyi mainiosti lyhyitä hetkiä repussa, mutta kun kiinnostus lopahti oli repusta päästävä äkkiä pois. Joel, joka muutenkin inhoaa paikallaan olemista, näytti ja kuulosti repussa kyllästyneeltä, oli hiljainen ja vaisu. Luulen että jos vauva syntymästään asti tottuisi olemaan kannettavana, viihtyvyys voisi olla helpommin taattu. Minä siis liikun tästä eteenpäin taas tuttujen ja turvallisten rattaiden kanssa, palataan kantamiseen sitten jos meille tulee lisää lapsia. Josko sitten saisi vauvan tottumaan reppuiluun pienestä pitäen.


Suurkiitokset vielä Ipanaisen Annille, että sain olla osana Kantokiertuetta, unohtamatta Sasciaa, joka minua Annille suositteli. Tämä reilu viikko on tuonut minulle hienoja uusia kokemuksia! Antoisia kantohetkiä kaikille!