Reppu selkään ja menoks!

Tänään aurinkoisen ja sateettoman syyspäivän sekä tyhjän jääkaapin takia lähdettiin kauppaan rattailla, eikä autolla niinkuin yleensä. Meidän tuplarattaissa on tosi pieni tavaratila, eikä sinne mahdu paljon tavaraa. Meillä oli siis oivallinen tilaisuus kokeilla repulla ja rattailla liikkumista. Tällä kertaa reppuun kiipesi Joel, jotta Alex voisi nukkua rattaissa. Epäselväksi mulle jäi olivatko repun mukana tulleet lisäpalat jalkoja varten, mutta ainakaan Joelin talvisaappaat eivät lenksujen läpi mahtunut.

Säälittävä selkäänlaittoyritys

Joelin saaminen yksin reppuun oli todella vaikeaa, vaikka ohjevihkosessa se näytti helpolta. Osasyynä onnistumattomuuteen oli varmaan massiiviset ulkovaatteet. Annoin perksi ja pyysin Samia auttamaan. Kauppaan meiltä ei ole kuin reilun kilometrin matka, mutta jo puolivälissä alkoi 11kg paino rasittaa lantiota. Pysähdyttiin ja säädeltiin vähän reppua, jonka jälkeen painon tunne lantiolta hävisi. Loppumatka sujui hyvin, vaikka kuuma siinä tuli! Hyvää kuntoilua, varsinkin ylämäissä.

Lähdössä matkaan

Ompa Joel innostuneen näköinen

Kauppaan tullessamme koitui seuraavaksi ongelmaksi Joelin riisuminen. Kädet eivät ylettyneet mistään suunnasta ottamaan edes pipoa päästä, enkä halunnut riisua koko reppua, joten turvauduin taas Samin apuun. Kaupassa alkoi pikku hiljaa tuntua hartioissa ja niskassa, eikä siihen auttanut tavaroiden nostaminen hyllystä ostoskoriin ja ostoskorista hihnalle. Alkuperäinen suunnitelma kuitenkin toimi, ja kaikki ostokset saatiin mahtumaan rattaisiin.

Alexin kaverina ostokset

Kotiin tullessa oli kyllä niska ja hartiat kipeinä! Reppu tuntui kyllä hyvältä päälläni, joten uskon niska-hartiakivun johtuvan surkastuneista lihaksistani. Kun samalla työntää ylämäkeen rattaita joissa vauva ja ostokset, ja kantaa selässään taaperoa, niin onhan se luonnollisesti rasittavaa. Mahdollisuus vaihtaa kantajaa välillä voisi olla helpotus, jos tuntuu liian raskaalta. Sami vaan ei ole kovin innoissaan kantamisesta, koska hän ei voi polttaa röökiä lasta kantaessa. Ja siksi jouduin ottaa Joelin lisäksi rattaatkin työnnettäväksi, jotta Sami sai tupakoida kauempana meistä. Kokeilla voisi tietenkin toisin päin - Alex reppuun ja Joel rattaisiin, sillä tähän mennessä kokemukset vauvan kantamisesta edessä ovat paljon mieluisemmat kuin taaperon kantaminen selässä. Yksin en kyllä tällä kokoonpanolla lähtisi matkaan, kyllä mä taidan olla enempi rattaiden työntäjä-tyyppiä.

Kuukausiraportti

Neljä kuukautta tuli täyteen sunnuntaina, ja eilen käytiin neuvolalääkärin luona. Paino menee +20 käyrillä, pituus taas miinuksella. Huolta pituuskasvusta ei ole, sillä Joelkin kasvoi vauvana huonosti pituutta ilman mitään syytä. Neuvolakortin teksti on kuin hepreaa lukisi:

"Keuhkot, sydän, vatsa norm. Testis +/+ A Fem +/+. Iho siisti. Ottaa jaloille hienosti. Silmät norm, ei karsastusta. Hirsprung norm. Lonkat norm. Kallo aukile norm. Kasvu norm. Vas tk heijaste levinnyt."

Mitat (Suluissa 3kk)

Paino: 7170g (6515g)

Pituus: 60,8cm (59,1cm)

Päänympärys: 41,8cm (40,5cm)

Sosemaisteluille täti näytti vihreää valoa, mutta sanoi että halutessamme voimme jatkaa pelkällä rintamaidolla vielä viiteen kuukauteen asti. En ole vielä päättänyt koska aloitetaan soseiden syönti kunnolla. Viimekertainen oli nimittäin melkoisen kamala kokemus. Puolitoista lusikallista peruna-kukkakaalia ja viisi tuntia suoraa huutoa. Ilmeisesti peruna-kukkakaali on huono aloitussose ja seuraavaksi kokeillaan bataattia.



Samalla käynnillä oli Joelin 1,5v lääkäri. Mitat katsottiin jo neuvolassa muutama viikko sitten. Joel näytti tädille kuinka ajaa autoilla ja rakentaa palikkatorneja. Joel ei tykännyt korviin katsomisesta eikä halunnut näyttää kieltä tai hampaita lääkärille.

"Yhteistyökykyinen reipas poika. Kasvu norm. Sydän, keuhkot, vatsa, kivekset, reisivaltimot norm. Motoriikka norm. Korvissa vaikkua, removax tms liuottamaan vaikkua. Tottelee ohjeita. Kaikki kunnossa"

Miniloma osa 2. ja soseita

Perjantaina lähdettiin aamupäivällä HopLop:iin. Joelilla oli tosi hauskaa kun pääsi leikkimään, kiipeilemään ja laskemaan liukumäkeä. Aika vähän tuolla on tekemistä noin pienelle, mutta hyvin Joel viihtyi silti. Pallomeri oli ihan huippu hauska! Alex nukkui suurimman osan ajasta, ja kitisi loppuajan. Alex on kyllä kunnon kotihiiri, heti jos ollaan jossakin muualla niin kitisee lähes koko ajan. Se on melko rasittavaa, mutta asialle tuskin voi tehdä mitään.

Pallomeri paras paikka!

Liukumäessä Lindan kanssa ja yksin

Haukkaa palloa!

HopLop reissun jälkeen käytiin siskoni luona syömässä, jonka jälkeen lähdettiin kotia kohti. Pojat nukkuivat taas lähes koko matkan. Kotona Sami oli meitä odottamassa ja ilta meni rauhallisissa merkeissä.
Tässä vielä lyhyt video meidän aamuisesta leikistä Alexin kanssa.

Tänään kokeiltiin antaa Alexille vähän sosetta. Alexilla tulee huomenna 4 kuukautta täyteen, joten soseiden maistelu alkaa olla ajankohtaista, mutta meillä ei ole mitään kiirettä sen suhteen. Aloitussoseeksi valittiin peruna-kukkakaali ja puolitoista teelusikallista näytti pojalle maistuvan. En tiedä aletaanko tästä eteenpäin antamaan soseita säännöllisesti, vai odotellaanko vielä. Ensi viikolla on neuvola, ja sieltä varmaan saadaan neuvoja asian suhteen.

Mmm...hyvää!

Kädet maistuvat kuitenkin paremmalta

Muistakaa esittää kysymyksiä edelliseen postaukseen, löydätte sinne myös klikkaamalla kuvaa sivupalkissa. Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!

Kolmensadan lukijan kunniaksi:

KIITOS KAIKILLE, ETTÄ SEURAATTE BLOGIANI! 

KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ TÄHÄN POSTAUKSEEN, 

VASTAUKSET JULKAISEN ENSI SUNNUNTAINA.

Miniloma osa 1. ja ensikosketus kantamiseen

Eilen lähdettiin aamupäivästä ajelemaan Tampereelle siskoni luokse. Pojat nukkuivat koko matkan joten reissu meni helposti. Käytiin illalla Ikeassa syömässä, ja kyllä ihmetytti miksi sisko vapaapäivänäkin tahtoi työpaikalleen. Yö meni hyvin ja samassa huoneessa nukkuminen Joelin kanssa onnistui, eikä Joel herännyt Alexin nälkähuutoon aamuyöstä.

Mochi ja Alex pussailee

Iltasatu Linda-tädin kanssa

Aamutunnelmissa

Tänään suuntana oli Herra Hakkaraisen talo, Sastamalan Vammalassa tunnin matkan päässä Tampereelta. Eilen postiluukusta kolahtanut Kantokiertueen Tula-reppu pääsi heti kokeiluun. En koskaan ole ymmärtänyt kantamisesta mitään, joten oli jännittävää päästä kokeilemaan Tulaa. Esitteessä sanottiin repun olevan sopiva 7-20 kiloisille, joten kuukausi sitten 6,5 kiloa painanut Alex iskettiin reppuun. Alex ei viihtynyt, jalat sojottivat joka suuntaan eikä vauva+reppu-kombo tuntunut hyvältä päälläni. Päätettiin kuitenkin lähteä matkaan ilman rattaita. Perillä Vammalassa siirsin Alexin autosta reppuun, ja tällä kertaa reppu tuntui hyvältä ja Alex näytti viihtyvän. Tutin laittaminen repussa olevalle vauvalle ei muuten ole helppoa, varsinkin kun vauva on niin pieni että pää on kokonaan piilossa. Minä jäin myös kaipaamaan vauvan naama menosuuntaan-mahdollisuutta.

Ensimmäinen Tula-kokeilu

Tervetuloa Herra Hakkaraisen taloon!

Herra Hakkaraisen talo oli todella kiva ja hienosti toteutettu. Joelilla oli hauskaa, vaikka oli hieman liian nuori ymmärtääkseen talon idean. Itsekin viihdyin, Mauri Kunnaksen tarinat kun on tuttuja jo omasta lapsuudestani.

Joel Kuningas Artturin linnassa

Lisää Kuningas Artturin ritarit-tunnelmaa

Joel pääsi avaruuteenkin

Talosta lähdettäessä siskoni otti Alexin Tulaan, ja ylisti sen mukavuutta. Sitten meidät yllätti lumi-raekuuro ja tuli kiire autolle. Kotona siskoni halusi koko ajan pitää Alexia Tulassa, reppu taisi todellakin hurmata hänet!

Linda ja Alex

Illalla löhöiltiin ja syötiin tortilloja. Huomenna ennen kotiinlähtöä on vuorossa HopLop. Ja sitten ollaankin jo kotona Sami-iskän sylissä koko joukko.

Sunnuntai-illan hupia

Syystä ja toisesta ollaan vietetty viikonloppu suurimmaksi osaksi kolmisteen poikien kanssa. On ollut rauhallista, mukavaa, haasteellista ja tylsää. Keskiviikkona lähden poikien kanssa minilomalle, siskoni luokse Tampereelle. Pieni maisemanvaihto tekee hyvää harmaan arjen keskellä.

Tänään sain ikuistettua videolle Joelin uusimman lempileikin. Ihana höpsö poikani. Toivottavasti tämä viihdyttää teitäkin, meidän sunnuntai-ilta jatkuu näissä merkeissä.

PS. Lukijamäärä lähenee jo kolmeasataa, huippua! Jospa saisin sitten aikaiseksi jonkun erityisen postauksen, toiveita? Kiitos teille kaikille, mukavaa että jaksatte seurata meitä. Ja terveiset sulle lukijalle, joka meidät bongasi uimahallilla lauantaina!

Puolitoistavuotias

Joelilla oli tänään 1,5v neuvola, vaikka ikä tuli täyteen jo viikko sitten. Neuvolassa seurailtiin Joelin leikkejä, puhetta ja motorisia taitoja, painon ja pituuden kasvua, sekä opeteltiin Alexin kanssa vauvatanssia.

Mitat (suluissa 1v2kk mitat)

Paino: 10,9kg (10,2kg)

Pituus: 80,2cm (75,3cm)

Päänympärys: 47cm (46cm)

Painoa on tullut pituuteen suhteutettuna hieman vähemmän, mutta huolta ei ole, sillä vauvanpyöreys alkaa pikkuhiljaa vähenemään. "Joel on hienosti kontaktissa. Ymmärtää paljon. Sanoo "mamma" + sanojen alkutavuja. Motoriset taidot hyvät. Kasvu normaalia." Tämän kuun lopussa on lääkärikäynti, ja sitten seuraava neuvola on vasta kaksivuotiaana, keväällä.

Puolitoistavuotias Joel syö itse lusikalla, harjoittelee mukista juomista. Kävelee ja juoksee, ymmärtää lähes kaiken puheen, tunnistaa paljon esineitä ja leluja. Osaa antaa pusun ja tuoda lelun kysyttäessä. Nukkuu yönsä 20-9 tai 10. Hakee sanoja, mutta ei sano selvästi. Tässä muutamia, en varmasti muista kaikkia:

Mamma = mamma, muumi, ja milloin mitäkin

Tikka = iskä

Mumma = muumi, mommo, mummi

Pappa = pappa, muumipappa

Pa = pallo

Kakka = kakka, kii kaa (keinuääni)

Tä = tuolla/där

Bumm = auto/auton ääni

Tä bumma = tässä on auto

Baja = vaippa

Bukka = en tiedä mitä se tarkoittaa

Amppa = Jamppa, lamppu/lampa

Ksss = kissa

Puuh/Petee = Puuha Pete

Muutoksia lastenhuoneessa

Olen jo hetken aikaa ollut kyllästynyt Joelin huoneeseen, ja halusin sinne uutta ilmettä. Samalla mietin tulevaisuutta, kun Alex muuttaa nukkumaan lastenhuoneeseen Joelin seuraksi. Mietin, miten saisi järkevimmin huoneeseen järjestettyä kaksi sänkyä, työpöydän, ison hyllyn ja kaikki lelut. Hylly ei sopinut sinne eikä tänne, ilman että se näytti tyhmältä, joten päädyttiin ratkaisuun hävittää se kokonaan. Ostettiin sen tilalle tällainen "massatuote" Ikean Expedit -hyllykkö, jota näkee tätä nykyä jokapaikassa. Poikittaissuunnassa hylly sopii täydellisesti huoneeseen, ilman että se peittää liikaa seinää.

Ovelta katsottuna

Ikkunalta päin

Pinnasängyn suunnasta

Suunnitelmissa on siirtää Alex lastenhuoneeseen nukkumaan kunhan yöt ovat kokonaisia. Pinnasänky mahtuu juuri sopivasti tuohon nurkkaan jossa nyt säilytetään lelulaatikoita. Tällä hetkellä nurkka näyttää vähän tyhmältä, kun se on niin tyhjä, mutta se saa luvan kelvata toistaiseksi.

Mitäs pidätte muutoksesta?

Ei tarpeeksi syksyistä

Kun ikkunastamme katsoo ulos, näyttävät puut kauniin punaisilta, keltaisilta ja oransseilta. Sateisilla päivillä harmittelen saamattomuuttani, sillä meillä ei vieläkään ole hankittuna tuplavaunuihin sadesuojaa. Viime päivinä on satanut aivan liian usein ja me ollaan ulkoiltu aivan liian vähän. Ei olla päästy ihailemaan kaunista ruskaa, joten uhmattiin muutama päivä sitten tummia pilviä ja lähdettiin kävelylle. Huolestutti, että ruska menee ohi enkä ehdi sitä ikuistaa muistikorttini syövereihin.

Pojat valmiina lähtöön

Otoksia matkan varrelta

En liten ensam svamp

Lähdettiin kävelemään tuttua reittiä rantaraittia pitkin, poikettiin hetkeksi läheiseen puistoon ja syötiin rattaissa välipalaa. Jatkettiin matkaa ja kierrettiin sataman kautta takaisin rantaraitille. Alex nukkui tyytyväisenä koko matkan lämpöisessä kantokassissa. Syksy oli yllättävän varhaisessa vaiheessa, eivätkä kauniit ruskakuvat täyttäneetkään kamerani muistikorttia, muutamia otoksia lukuun ottamatta. Pikkuhiljaa Joelia rupesi kyllästyttämään, ja kädet kylmenemään (minä idiootti unohdin Joelin lapaset kotiin) joten suunnattiin kotia kohti epäilyttävästi tummenevien pilvien alta.

Ensin liukumäkeen, sitten banskua nassuun

Alex muru nukkui tyytyväisenä koko matkan

Ihanan punaiset ruusunmarjat

Huomenna aamusta on luvassa ensimmäinen sisarusuinti, ja sitten suuntaan pikavauhtia Valtterin kirpparille. Varattiin siskoni kanssa pöytä lauantaille, sillä meillä oli vauvauinti aina sunnuntaisin. Kävikin huono tuuri ja sunnuntai-uinti vaihtui lauantain sisarusryhmään, eka kerta tietenkin juuri huomenna. Onneksi siskolleni sopi lähteä aamusta myymään minunkin puolesta, ja mä tulen sitten perässä kunhan kerkeän. Jos kiinnostaa käydä katsomassa, löydätte minut (tai siskoni) pöydästä numero 745. Nyt kipin kapin nukkumaan, kellohan on jo miljoona!

Kolme

Alex täytti perjantaina kolme kuukautta. Tänään käytiin neuvolassa, jossa saatiin rota-rokotteen toinen osa, sekä kaksi piikkiä. Alexin mitat kolmen kuukauden iässä on (suluissa 2kk mitat)

Paino: 6515g (5535g)

Pituus: 59,1cm (55cm)

Päänympärys: 40,5cm (39,5cm)

Neuvolatädin käsialasta on vaikea saada selvää, mutta kortissa luki suunnilleen näin: "Hyvin kasvaa rintamaidolla. Nukkuu yöt yhdellä syötöllä, päivisin noin 3h välit. Vatsamakuulla kyynärnojassa jaksaa olla ja kannatella ylöävartaloa. Nyrkit menevät suuhun. Silmät kurkkivat, suu ok. Rokotteet."

Kolmen kuukauden iässä Alex osaa hymyillä, äännellä ja nauraa iskälle. Juttua riittää ja varsinkin iltaisin Alex jaksaa keskustella pitkiä hetkiä, väläytellen suloisia hymyjä. Alex osaa kääntyä vatsalta selälleen ja selältä kyljelleen. Alex nukahtaa yöunille noin 22-23 aikaan, herää 5-6 aikoihin syömään ja jatkaa uniaan 9-10 asti. Selkeää päivärytmiä ei ole vielä muodostunut, mutta Alex syö melko tarkkaan kolmen tunnin välein. Alex nukkuu kahdet päiväunet, noin klo 11-14 ja 17-20. Alex on pääosin kiltti ja rauhallinen, mutta huonona päivänä hän jaksaa kiukutella pitkään!