Kaksplus.fi

31. joulukuuta 2011

Vuosi 2011

Vuoden viimeistä  päivää viedään, huomena on jo 2012! Toivotaan että kaikilla ensi vuosi on entistä parempi! Vaikka ei mulla ainakaan ole mitään valittamista tästä vuodesta, sain ihanan pojan, menin kihloihin ja naimisiin maailman rakkaimman miehen kanssa, sekä tulin raskaaksi. Ensi vuodeksi siis odotellaan Joelille pientä siskoa tai veljeä, ja paljon uusia seikkailuja! Kuluneen vuoden kunniaksi kokosin kuvakollaasit meidän vuodesta. 









Näissä merkeissä toivotan kaikille lukijoille
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012!

27. joulukuuta 2011

Häät 17.12.2011

Torstai-ilta oli vietetty perinteisesti eri osoitteissa, minä ja Joel äitini luona, Sami kotona. Aamupäivä kului kynsien, kampauksen ja meikin laittoon. Kampausen teki kampaaja, jolla olen käynyt jo monet vuodet, äitini luottokampaamossa. Valitettavasti kampauksesta ei ole yhtään kuvaa ilman huntua! Meikin taas teki kosmetologi, kaasoni serkku.
Kynnet ja vihkisormus kihlasormuksen kaverina
Kynnet ovat ne kaikista halvimmat irtokynnet Prismasta, jotka itse lakkasin. Tämä päätös rakennekynsien sijaan oli hyvä, sillä halusin pystyä pääsemään eroon kynsistä heti kun mahdollista, sillä en ole tottunut pitkiin kynsiin. Neljä päivää jaksoin näillä, ja nostan hattua kaikille pienten lasten äideille jotka osaavat vaihtaa vaipat ja pukea lastaan tällaisissa kynsissä!

Hääkimppu

Oltiin puoli neljän aikoihin Temppeliaukion kirkolla, oli puoli tuntia aikaa pukeutua ja laittautua kuntoon. Olo oli rauhallinen, vaikka kaikki ympärilläni näyttivät stressaavan joka asiasta. Sitten tuli aika kaasojen lähteä, ja ne pari minuuttia kun yksin odotin vuororoani oli kamalan jännittäviä.

Pachelbelin Canon pärähti käyntiin ja koko väki kääntyi katsomaan minua. Ajatukset mun päässä oli lähinnä "Kävelenkö liian nopeasti vai liian hitaasti? Olenko nyt musiikin tahdissa?". Sami odotti keskellä käytävää ja loppumatka alttarille käveltiin yhdessä.
Kaasot, hääpari ja bestmanit
Sormusten vaihto
Pappi oli meille tuttu, äitini työkaveri, Joelin pikkuserkun mummo (Samin serkun lapsen äidin äiti), piti kauniin puheen ja välillä nauroin melkein ääneen. Vaihdettiin sormukset ja unohdettiin pussata. (Ylemmässä kuvassa näkyy kampaus joten kuten hunnun alta)

Melkeinpusu
Kun sitten pussattiin hetkeä myöhemmin se jäi (ilmeisesti sen takia että mulle tuotiin kukat samalla) suurelta osalta huomaamatta ja ikuistamatta. Alttarilta pois käveltiin Ruususen Marssin tahdissa, silloin me oltiin jo naimisissa.

Autoon mentiin tähtisädetikku-käytävän läpi, ja jäätiin läheiselle parkkipaikalle odottamaan juhlaväen siirtymistä ravintola VPK:lle. Juhlapaikalle tultua oli alkumaljat ja sitten syötiin. Ruoka oli tosi hyvää!


Kakun leikkauksessa Sami taisi viedä voiton, mutta vaikka Sami määräisikin kaapin paikan, niin minä määrään Samin paikan!

Retrokakunkoriste, samaa on käytetty minun vanhempieni häissä
Kakunsyöntiä

Kahvittelun jälkeen tanssittiin Jukka Pojan Mielihyvää-kappaleen tahtiin, ei ehkä ihan perinteinen häävalssi mutta meille juuri se oikea.
Mamma ja väsynyt Joel
Mamma, iskä ja Joel
Illemmalla meidän kaverit liittyivä juhlimaan jolloin bileet lähti kunnolla käyntiin (mulla ihanat limubileet!) ja suuri osa sukulaisista lähtivät kotiin. Oli morisamen ryöstö, ja Sami lauloi Mielihyvää, kertoi kaikille miksi haluaa morsiamensa takaisin, ja joi drinkin (joka koostui camparista, whiskystä, piimästä, tabascosta ja ties mistä muusta). Heitettiin kimput ja sukkanauhat, ja loppuilta juhlittiin, osa rennosti ja osa villisti.

Hääpari sekä kimpun ja sukkanauhan nappaajat
Yöksi mentiin Samin kanssa Hotel Crowne Plazaan. Kylvettiin, juotiin skumppaa ja katsottiin tvtä. Illan "kohokohta" oli kun Samin nakkisormilla ja minun irtokynsisormilla yritettiin saada poistettua liki 50 hiuspinniä mun päästä, lopulta onnistuen.


Kaiken kaikkiaan oli ihanat ja onnistuneet häät!

Pikapäivitys

En ole jouluihminen, enkä edes viikossa (häiden jälkeen) ehtinyt paljon joulua valmistella. Lähes kaikissa blogeissa näkyy tonttupukuisia vauvoja, jouluruokapöytiä, kuusia ja lahjoja, mutta tässä blogissa sellaista ei näy. Kaiken lisäksi Joel tekee hammasta ja vetelee omituista kakkatautia, joten päivät menee pyllypesussa, yöt valvoen.

Hääpostaus on viimeistelyjä vailla valmis, joten sen julkaisen varmaan tänä iltana.

17. joulukuuta 2011

Mies ja vaimo


Tämän postauksen julkaisuhetkellä ollaan juuri sanottu "Tahdon" (jos ajastinjulkaisu toimii oikein) !

13. joulukuuta 2011

Ultraääntä ja kampaajaa

Tänään oli Ruttiksen eka ultra, ja vaikka näin ennenäyn kaksosista aamulla niin yksi tyyppi sielä vaan pötkötti. Kokoa oli 45 mm ja vastasi ihan tasan viikkoja eli edelleen pysyy laskettu aika mun 21-vuotissynttäripäivänä. Onhan se mukavaa päästä kurkkimaan tulevaa pientä, mutta kaikki se mahan painelu ja alapään ronkkiminen käy hermoille, se ei tosiaan ole mitään mukavaa hommaa. Seuraava ultra eli rakenneultra on helmikuun puolivälissä.

Tyyppi 45mm ei halunnut yhteenkään ultrakuvaan poseerata hienosti

Kävin myös kampaajalla tänään, värjättiin sekaväriset tyvikasvuhiukset parempaan kuntoon ja siistittiin latvat. Nyt hiukset ovat kivasti joka kohdasta saman väriset, eikä pituudestakaan lähtenyt kuin sentin verran. Nyt on tukka valmis lauantaiksi, tässä teille kuvaa suuresta muutoksesta! Ja samalla tämän blogin ensimmäinen ja varmaan viimeinen "päivän asu" -kuva.


Eipä noista paljon eroa näe

8. joulukuuta 2011

8kk neuvola

Tänään oli Joelin 8kk neuvola ja lääkäri, virallisesti poika täyttää 8kk lauantaina. Kaikki oli hyvin, vaikka pituuskasvu on hidasta. Tähän ohjeeksi lisää proteiinia ja maitoa. Joelilla menee vuorokaudessa noin 520ml maitoa, ja sitä tulisi mennä vähintään 600ml. Lihasoseita aletaan nyt antaa kahdesti päivässä, ja viljaa tulisi lisätä ruokavalioon enemmän. Kasvukontrolliin mennään noin 9,5kk ikäisenä. Seuraava "virallinen" neuvola on vasta vuoden ikäisenä.

8kk mitat (suluissa 6kk mitat)
Paino: 8620g (7930g)
Pituus: 68,5cm (67cm)
Pää: 44cm (43cm)

Neuvolakortista: Pituutta tullut nyt rauhallisemmin, painoa hyvin. Ryömii, istuu, nousee seisomaan. Ei karsasta, ph +/+. Sydän, keuhkot, vatsa normaalit. Kuulee uikun. Iho siisti. Kaikki hyvin.

Ilonen arpinaama!
Rumpali
Kuten näette, Joelilla on haava kulmakarvan kohdalla otsassa. Eilen illalla noustessaan pöytää vasten seisomaan Joel kaatui ja löi otsan suoraan vastakkaisella puolella olevaan hyllykön hyllyyn. Joten lähddettiin Dextran päivystykseen jossa haava liimattiin. Nyt pitää olla uimatta ja saunomatta 5 päivää, muta muuten ei tarvitse sen enempää välittää haavasta, ellei se ala punottamaan tai märkimään. Arpi siihen tulee, mutta Samin sanoja lainaten "Naiset tykkää ku miehillä on arpia".

7. joulukuuta 2011

Mietteitä ja muistoja raskaudesta

Ensimmäinen raskauteni oli helppo. Vaivoja ei ollut, paitsi armotonta väsymystä. Ei ollut näräsytstä, pahoinvointia tai liitoskipuja. Tuntui ihanalta olla raskaana. Olin aina kuvitellut saavani lapsia nuorena ja vaikka raskaus yllätys olikin, totuin ajatukseen nopeasti. Vaikka seurustelua Samin kanssa oli takana vasta noin kuukausi, toivoin Samin tukevan päätöstäni. Ajattelin, että jos Sami ei olisi valmis isäksi, pitäisin lapsen itse. Onneksi Samikin oli innoissaan siitä, että meistä tulisi perhe. Useimmat sukulaiset ja kaverit ottivat uutisen hyvin, vaikka joitakin epäluuloja oli. Synnytys meni lähes täydellisesti, ei tullut repeämiä tai tikkejä, ja raskausarvetkin jäivät pariin pieneen yksilöön. Painoa ei tullut paljoa ja kaikki lähtikin pois, sekä pari kiloa enemmän. Imetys sujui hyvin kunnes jouduin erinäisistä syistä lopettamaan imetyksen Joelin ollessa neljä kuukautta. Mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Yöt nukutaan eikä päivisinkään ole paljoa kitinää.

Rv 35+6, maaliskuu 2011
Nyt kun olen taas raskaana, mietin millaista tällä kertaa tulee olemaan. Heti alusta alkaen minulla on ollut kamalaa pahoinvointia, minulle ihan uutta. Edelleen pelkään arpia ja painonnousua, itsekriittinen ihminen kuin olen, etenkin ulkonäköni suhteen. Pahinta odotettavissa on se aika, kun vatsa ei selvästi näy, pelkään näyttäväni ulkopuolisten silmissä vain lihoneelta. Kunnon vauvamanhaa en malttaisi odottaa, vaikka siihen on vielä aikaa.
Rv 14+1, lokakuu 2010
Synnytyksestä en halua ottaa mitään stressiä. Olen sektiovastainen, syystä että lapsi ei ole tarkoitettu syntyväksi muuten kuin alateitse, näin on luonto määrännyt. Lisäksi on se ulkonäöllinen vaiva, en halua arpea sektiosta. Tietenkin ajattelen lapseni parasta tulevassa synnytyksessä, ja jos se menee sektioon niin menee, mutta aion tehdä kaikkeni ettei näin tulisi käymään, jos itse voin asiaan yhtään vaikuttaa. Jos synnytys menee sektioon niin kyllä sen arven sitten ylpeydellä kannan, onhan sieltä vauvani syntynyt. 

Rv 10+3, joulukuu 2011
Jotenkin olen hieman enemmän varautunut tähän toiseen raskauteen, ehkä juuri siitä syystä, että viime raskaus meni kaikin puolin niin hyvin. En uskalla odottaa toista samanlaista, ja mielessäni piileekin pelko kaiken maailman komplikaatioista raskauden ja synnytyksen kohdalla, imetyksen onnistumattomuus, koliikki ja huonosti nukutut yöt. Toivottavasti nämä kaksi raskautta/vauvaa eivät nyt sentään ole ihan ääripäitä toisistaan.

6. joulukuuta 2011

10+2

Ja pahoinvointi. Se on vähentynyt, sitä ei esiinny enään kokoajan. Illalla kuvottaa niin että alkaa oksettaa jo pelkän suun avaaminen. Hampaiden pesu on mahdotonta, sillä hammasharjan laittaminen suuhun tuottaa kakomisrefleksejä ja oksentamisen tunnetta. Kun pahoinvointi menee ohi voisin ruokaa syödä kilokaupalla. Syön liikaa, tulee ähky ja pahoinvointi tulee takaisin. Joelia odottaessa mulla ei ollut mitään pahoinvointia, mutta väsymystä oli koko ajan! Nyt valvon myöhään iltaisin ja heräilen öisin.
Painoa ei ole vielä tullut lähes yhtään (kotipuntarin mukaan 900g) eikä turvotusta näy, joten luottavaisin mielin ahtautudun hääpukuuni vajaan kahden viikon kuluttua.

Kuinka pitkään teillä on kestänyt raskausajan pahoinvointi? Miten olette pärjänneet sen kanssa?

3. joulukuuta 2011

Asuntoesittely: Täällä me asumme.

Meidän asuntomme on 71,5 neliöinen kolmio, kaksikerroksisen rivitalon yläkerrassa. Asuntoon kuuluu eteinen, keittiö, olohuone, parveke, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone ja sauna. Ollaan asuttu tässä asunnossa heinäkuusta lähtien. Alue on rauhallinen, ja naapurit mukavia. Sisustamiseen hurahtaneena minulla olisi vielä paljon ideoita pieniin parannuksiin, mutta budjetti ei oikein anna myötä tällaiselle järjettömälle sisustushuumalle. Joten toteutamme pikku juttuja hitaasti mutta varmasti kun rahatilanne sallii.


ETEINEN
Eteinen on tylsä ja väritön, mutta eikö ne kaikki ole. Itse en keksi paljoakaan ideoita miten eteisestä saisi kauniimman. Olen miettinyt seinän maalausta, mutta se onkin jäänyt vain mietintätasolle. Kuitenkin hankintalistalla on vielä vaatekorit naulakon hyllylle, johon saisi noi lapaset ja pipot sun muut edes vähän siistimmin järjestettyä. Myös yksi kenkäteline lisaa tarvittaisiin, kun tuo nykyinen on aika täynnä.
Ovelta katsottuna, arkun päällä säilyy avaimet ja muut tärkeät. Taulu on saatu mommoltani.
Olohuoneen puolelta katsottuna.
Suoraan käytävältä katsottuna
KEITTIÖ
Keittiö on se osa kotiamme joka kaipaa eniten muutosta. Inhoan mintunvihreitä kaakeleita, ja koko huone on vaan liian valkoinen! Tarkoituksena on saada tänne lisää väriä, enimmäkseen keltaista. Ainakin uusi matto ja uudet verhot tulisi hankkia, sekä keltaiset istuintyynyt tuoleihin. Lisäksi olen pitkään haaveillut ylempien kaappien oviin tulevista tauluista, johon laittaisin erilaisten hedelmien ja ruoka-aineiden kuvia. Ärsyttävintä tässä onkin se, että kuvat ovat valmiina, mutta kehyksiä ei. IKEAsta olisi löytynyt täydelliset kehykset, mutta eikö ne perkele lopettanut juuri keltaisten kehysten myynnin. Ainakaan Espoon IKEAsta niitä ei ole saanut enään  vuosiin, ja minulla ennestään on vain kaksi. Keltaisten kehysten etsintä jatkuu.
Yleisnäkymä eteisestä katsottuna
Varsinkin tuo alue kaappien yllä on tosi ruma ja sille pitäisi jotakin tehdä.
Leivänpaahdin-vedenkeitin-kahvinkeitin-mikro nurkkaus
Jääkaappikoristelua ja Samin hienot luritukset
Ruokapöytä keittiön suunnasta ja ihana juliste Anttilasta
Tässä yhdistyy koko se tunnelma ja värimaailma jonka keittiööni haluaisin.
OLOHUONE
Olohuone on väritykseltään pääosin ruskea, punaisilla ja vähän oransseilla yksityiskohdilla. Olohuoneessa sisustettiin uusiksi vasta reilu viikko sitten, ennen TV hylly ja lipasto olivat toisinpäin, sekä sohva ja nojatuoli myös. Silloin kissojen puu oli vielä olohuoneessa. Uuden järjestelyn takia muuten suhteellisen pienen olohuoneen on paljon avoimempi ja näyttää suuremmalta. Yleensä lattiat ovat täynnä Joelin leluja jotka nyt pikaisesti siivosin piiloon koppaan. Samin isän tekemä kuparinen hevostaulu tulisi vielä siirtää keskelle seinää, sillä se näyttää vain tyhmältä  aikaisemman sisustuksen mukaisella paikalla.
Hyllykkö ja TV hylly, sekä kukkakärry
Sohva ja nojatuoli
Oveltapäin katsottuna, ja parvekkeen ihana metsämaisema
Sohvalta katsottuna, tuo pöydällä oleva vati on aina täynnä romua.
JOELIN HUONE
Joel on pari viikkoa sitten muuttanut omaan huoneeseensa nukkumaan. Ennen huoneessa oli sängyn tilalla sininen säkkituoli (johon valitettavasti kissat tykkäs pissata, joten siitä varmaan hankkiudutaan kokonaan eroon) joka nykyään asustaa parvekkeella ympärivuorokautisessa tuuletuksessa. Huoneessa on myös Samin datausnurkka, ja unelmana joskus suuremmassa asunnossa on saada oma työhuone ettei tietokoneen tarvitsisi olla lastenhuoneessa. Pahoittelen huonoa valotusta, kuvat on otettu illalla.

Ovessa komeilee nimi-kirjaimet
Ovelta päin katsottuna. Joel pääsee sitten vanhempana leikkimään automatollaan!
Melkein kokonaiskuva huoneesta
Ikkunastapäin ja kirjaleluhylly
Simpsonit -taulut jotka Samille yllätyksenä väsäsin noihin kehyksiin
Samin datisnurkka, lelulaatikot ja peilit
My First Year -kello, kuvia pitäisi päivittää parille kuukaudelle.
Herra Hakkarainen vahtii unia
MAKUUHUONE
Makuuhuoneessa suosimme edelleen (kuten vanhassa asunnossa) tummanliilaa, tummanpunaista ja mustaa. Huone näyttääkin kutakuinkin samalta kuin vanhassa asunnossa. Ruskeat peilikaapit ovat entisen asukkaan, joka kysyi haluammeko pitää ne, ja tietty halusimme. Kaapit ovat todella tilavat, joten makuuhuoneessa on paljon säilytystilaa. Makuuhuone on hieman pienempi kuin vanhassa asunnossamme, ja sen takia sängyn toiselle puolelle ei jää kävelytilaa. Nyt Joel on siirtynyt omaan huoneeseen nukkumaan ja meidän sänkymme on  siirretty keskemmälle huonetta ja molemmille puolille mahtuu kävelemään. En kuitenkaan jaksanut uudestaan kuvata huonetta 'suuren muutoksen' takia. Huone siis näyttää ihan samalta ilman pinnasänkyä, paitsi että pinkit laatikot ovat siirtyneet sängyn viereen yöpöydäksi.
Huono puoli isossa kaapissa on sen viemä tila (huomatkaa Joel sitterissä)
Julisteet (Teo Tarras) sain joskus lahjaksi isältäni
Ovelta päin katsottuna
KYLPYHUONE JA SAUNA
Kylpuhuone on entisen asukkaan omasta toimesta remontoitu muistaakseni vuonna 2009. Kylpyhuone on hieman erikoinen, mutta me pidämme siitä! Se on hyvässä kunnossa, sekä on ihanaa kun on oma sauna.
Tältä näyttää ovelta päin
Suihkua vastapäätä on "säilytysnurkkaus" sekä pyykkikori
Peili on pyöreä, hieman "vanhanaikainen", ja sitä koristaa kolme kultaista enkeliä
Kaakeleita koristaa tällaiset kiiltokuvan tapaiset naiset
Ja tietysti säilytyshyllyt: Ylempi Samin, alempi Jennin. Peilin toisella puolella on Joelin hylly
Sauna on hyvänkokoinen jopa neljälle 
Tällainen on meidän perheen koti. Mitäs pidätte?